Kuntalaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kytkeytyminen edustukselliseen järjestelmään Oulussa

Abstract

Kansalaisten kiinnostus edustuksellista demokratiaa kohtaan on heikentynyt viime vuosien ja vuosikymmenten aikana selvästi, mikä näkyy esimerkiksi alhaisina äänestysprosentteina ja puolueiden hankaluutena hankkia ehdokkaita listoilleen vaaleihin. Kuntatasolla ongelmaan on lähdetty etsimään ratkaisua osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta. Kunnissa on kehitetty viime vuosien aikana edustuksellisen järjestelmän rinnalle uusia suoria osallistumis- ja vaikuttamismuotoja.

Suorat osallistumis- ja vaikuttamiskeinot sekä edustukselliseen demokratiaan liittyvä toiminta eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan toisiaan täydentäviä demokratian toteuttamismuotoja. Kunnissa tarvitaan niin edustuksellisen demokratian järjestelmä, kuin sitä täydentäviä suoria osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Suorien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien linkittyminen edustukselliseen järjestelmään ei ole kuitenkaan ongelmatonta.

Tässä pro gradu –tutkimuksessa tarkastellaan millaisia haasteita suoran osallistumisen ja vaikuttamisen kytkeytymisessä edustukselliseen demokratiaan on. Tutkimuksen huomio kohdistuu kuntalaisten ja luottamushenkilöiden väliseen vuorovaikutukseen sekä osallistuvan demokratian teorian mukaisen toiminnan toteutumisen tarkasteluun. Tutkimuksen tapauskohteena on Oulun kaupungissa suuralueittain toteutettava alueellinen yhteistyö, joka mahdollistaa kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välisen vuorovaikutuksen. Tutkimukseen on haastateltu Oulun kaupungin asukkaita ja luottamushenkilöitä. Haastattelut on suoritettu teemahaastattelu-menetelmällä. Tutkimus on otteeltaan laadullinen ja aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen mukaan suoran ja edustuksellisen demokratian linkittymisen mahdollistavaan kuntalaisten ja luottamushenkilöiden väliseen vuorovaikutukseen liittyy useita haasteita. Keskeisimpiä niistä tämän tutkimuksen mukaan ovat toimijoiden aktivoituminen ja sitoutuminen yhteistyöhön (asukkaat ja luottamushenkilöt), suoran ja edustuksellisen demokratian näkeminen erillisinä (luottamushenkilöt), suoran osallisuuden ja vaikuttamisen sijoittaminen virallisen kunnallispolitiikan ulkopuolelle (luottamushenkilöt), suoran demokratian potentiaalin puutteellinen sisäistys (luottamushenkilöt), toimijoiden näkemykset vuorovaikutuksen ajankohdasta, toimijoiden erillisyyden kasvu; luottamushenkilöiden identifioituminen eliittiin ja kuntalaisten vieraantuminen perinteisestä politiikasta ja poliittisista puolueista, kunnallispolitiikan muuttunut luonne ja toimijoiden muuttuneet roolit sekä toimintaympäristön muutokset.

Asiasanat: Osallistuminen, vaikuttaminen, osallisuus, osallistuva demokratia