Finska och svenska gymnasister i Vasa. Användning av svenska och finska samt attityder till finlandssvenskhet och finskhet
KALLIO, MARKO (2008)
2008
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-10-14
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19401
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19401
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen sekä suomen- että ruotsinkielisten lukiolaisten kielenkäyttöä Vaasassa. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat perustuvat kaksikielisyyteen, kielikylpyyn, sosiolingvistiikkaan ja diglossiaan. Tutkimusmenetelmänä käytän sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä.
Tutkin lukiolaisten kielenkäyttöä sekä heidän lähipiirissään että sen ulkopuolella. Materiaali perustuu 10 suomenkieliselle ja 10 ruotsinkieliselle lukiolaiselle tekemiini haastatteluihin. Puolet sekä suomenkielisistä että ruotsinkielisistä haastatelluista ovat tyttöjä ja puolet poikia. Haastatteluissa keskityn lukiolaisten suomen ja ruotsin kielen käyttöön, kielelliseen identiteettiin sekä asenteisiin suomenkielisyyttä ja ruotsinkielisyyttä kohtaan.
Tämän lisäksi haastattelen myös erästä 88-vuotiasta suomenruotsalaista naista. Häntä haastattelemalla saan tutkimukseeni historiallisen näkökulman kaksikielisyyden ja asenteiden muuttumisen historiasta Vaasan seudulla.
Tutkimus osoittaa, että lukiolaisten kielenkäyttö ei ole tiukasti sidonnainen heidän äidinkieleensä. Ruotsinkieliset osoittavat kuitenkin suurempaa variaatiota suomen ja ruotsin välillä kuin suomenkieliset. Haastateltavien lähipiiri koostuu lähes poikkeuksetta sekä suomen- että ruotsinkielisistä. Lähes kaikki haastateltavat kokevat omaavansa ainakin keskinkertaiset valmiudet toisessa kotimaisessa kielessä. Noin joka kolmas haastatelluista pitää itseään kaksikielisenä. Itsensä kaksikieliseksi määrittäminen on tavallisempaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten keskuudessa.
Haastatteluista ilmenee, että ennakkoluuloja toista kieliryhmää kohtaan on edelleen. Haastattelemani 88-vuotias nainen toteaa, että ennakkoluulot ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että nykyään ihmiset ovat paljon tekemisissä kielimuurien yli.
Avainsanat: tvåspråkighet, språkanvändning, attityder, språkfärdighet, identitet,
Vasa
Tutkin lukiolaisten kielenkäyttöä sekä heidän lähipiirissään että sen ulkopuolella. Materiaali perustuu 10 suomenkieliselle ja 10 ruotsinkieliselle lukiolaiselle tekemiini haastatteluihin. Puolet sekä suomenkielisistä että ruotsinkielisistä haastatelluista ovat tyttöjä ja puolet poikia. Haastatteluissa keskityn lukiolaisten suomen ja ruotsin kielen käyttöön, kielelliseen identiteettiin sekä asenteisiin suomenkielisyyttä ja ruotsinkielisyyttä kohtaan.
Tämän lisäksi haastattelen myös erästä 88-vuotiasta suomenruotsalaista naista. Häntä haastattelemalla saan tutkimukseeni historiallisen näkökulman kaksikielisyyden ja asenteiden muuttumisen historiasta Vaasan seudulla.
Tutkimus osoittaa, että lukiolaisten kielenkäyttö ei ole tiukasti sidonnainen heidän äidinkieleensä. Ruotsinkieliset osoittavat kuitenkin suurempaa variaatiota suomen ja ruotsin välillä kuin suomenkieliset. Haastateltavien lähipiiri koostuu lähes poikkeuksetta sekä suomen- että ruotsinkielisistä. Lähes kaikki haastateltavat kokevat omaavansa ainakin keskinkertaiset valmiudet toisessa kotimaisessa kielessä. Noin joka kolmas haastatelluista pitää itseään kaksikielisenä. Itsensä kaksikieliseksi määrittäminen on tavallisempaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten keskuudessa.
Haastatteluista ilmenee, että ennakkoluuloja toista kieliryhmää kohtaan on edelleen. Haastattelemani 88-vuotias nainen toteaa, että ennakkoluulot ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että nykyään ihmiset ovat paljon tekemisissä kielimuurien yli.
Avainsanat: tvåspråkighet, språkanvändning, attityder, språkfärdighet, identitet,
Vasa