Asumisyhteisö kehitysvammapalvelujen tuottajana. – Henkilökunnan näkökulma Camphill-yhteisöön

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Camphill-yhteisöä keskellä kehitysvammahuollon toimintaympäristön muutosta. Palveluja ostavat kunnat pyrkivät tehostamaan palvelujen järjestämistä ja yksityisten palvelutuottajien osuus kehitysvammapalvelujen tuotannosta on kasvussa. Palvelujen ostajana kunnat ovat vastuussa järjestämiensä palvelujen laadusta ja ostettujen palvelujen laadulle ja vaikuttavuudelle asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Myös suhtautuminen kehitysvammaisuuteen on muutoksessa. Kehitysvammaisuutta tarkastellaan toiminnallisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta. Kehitysvammapalvelujen järjestämisessä halutaan toteuttaa normalisaation, integraation ja inkluusion ihanteita.

Tutkimuskohteenani ovat Tapolan kyläyhteisön henkilökunnan käsitykset yhteisöstä ja sen toiminnan taustalla vaikuttavista asioista. Laatuajattelun mukaisesti pyrin tekemään näkyväksi organisaation tuottamat palvelut ja henkilökunnan tekemän työn. Tutkimuksen lähtökohtana on, että henkilökunnan käsitykset ovat avainasemassa siinä, millaiseksi yhteisön toiminta muutosten keskellä muotoutuu.

Tutkimusaineiston olen kerännyt pääosin etnografisen havainnoinnin ja teemahaastattelujen avulla. Teemahaastatteluaineisto koostuu kahdeksan yhteisön työntekijän haastatteluista. Haastatteluaineiston analysoinnissa olen käyttänyt teemoittelua, fenomenografista lähestymistapaa ja tyypittelyä. Analyysimenetelmien avulla olen pyrkinyt ymmärtämään ja kuvaamaan henkilökunnan käsityksiä aineistolähtöisesti.

Aineistossa yhteisön missioksi muodostuu yhteisöasuminen. Yhteisön perustehtävä jakautuu kahteen erilaiseen tehtävään, kehitysvammaisten ihmisten hoitoon ja maan hoitoon. Hoitotyö osana asumista määrittelee yhteisön hoitoyhteisöksi. Maan hoito yhteisön toisena perustehtävänä liittää yhteisön osaksi ekoyhteisöjen verkostoa. Henkilökunta näkee yhteisön uskonnollisena, antroposofisena ja yleiskristillisenä, joten yhteisö on mahdollista rinnastaa myös uskonnollisiin yhteisöihin.

Aineistossa haasteellisena nähdään yhteisön toimintaedellytykset. Visioissa yhteisön toimintaa kyetään kuitenkin säilyttämään, tehostamaan ja jopa laajentamaan. Henkilökunta, josta suurin osa asuu yhteisössä, tarkastelee palvelujen vaikuttavuutta suhteessa asumisyhteisöön integroitumiseen sen sijaan, että asiakkaita ohjattaisiin tavanomaisempiin asumisratkaisuihin. Henkilökunnan tiedot organisaation laatutyöskentelystä näyttäytyvät niukkoina ja kysymykseksi jää, onko heitä integroitu riittävästi yhteiseen laadunhallintaan.

Fenomenografinen tutkimusanalyysi kuvaa henkilökunnan käsitysten variaatiota. Kun tarkastelen käsitysten ääripäitä ideaalityyppien avulla, yhteisön tulevaisuuden skenaarioiksi muodostuvat yhteisöasumisen skenaario, jossa kehitysvammapalvelujen tuotannosta on luovuttu ja yhteistyö rajatilakehitysvammaisten ihmisten kanssa jatkuu työllistämisen kautta, sekä palvelutuotannon skenaario, jossa antroposofiasta toimintaa ohjaavana aatteena on luovuttu ja siirrytty ulkoisten tahojen määrittelemällä tavalla laadukkaaseen, haastavien asiakkaiden asumispalveluun.

This study is an analysis of Camphill Community in a changing environment. Attitudes towards mental retardation are changing and cost and effectiveness of services for people with developmental disabilities are under growing interest. Multi-national Camphill Community provides anthroposophy-based living and working for its staff as well as people with developmental disabilities. The community unit selected for this research is Tapola village community. The main interest in this study is the staff’s view of Camphill. Underlying presumption is that the staff’s point of view is essential in determining what shape the community’s services will take in the middle of the changes.

The study included research on the theories of community care, religious communities and ecovillage communities as well as the legal and ethic codes concerning developmental disabilities and service production. Empirical research included fieldwork in Tapola village community, ethnographic interviewing of the staff and phenomenographic analysis of the interviews.

Analysis showed that mission for the services in Tapola village community was community living. Basic tasks of the community were taking care of the people with developmental disabilities and taking care of the land. The main challenges of the community were the requirements to keep functioning in a changing environment. In staff’s visions community’s services were however preserved, made more effective and even expanded. Staff, also living in the community, observed the effectiveness of services from the community’s standpoint where successful integration into the community meant successful services. The staff’s knowledge of quality assurance was limited and raised a question whether they were integrated enough into community’s quality management.

Phenomenographic analysis is used to describe the variation in staff’s point of view. When extremities are examined there are two ideal types of future found in the interview material. As ideal types none of them are the most likely to happen. In the first scenario the community has abandoned its services for people with disabilities but offers place to live and work for people with less limited intelligence. In the second scenario the community has abandoned anthroposophy as guidance of every day activities and moved into non-aligned service production where quality is defined not by community itself but by others.