Strategia – Lappuna pöydällä vai läsnä arjessa? Työntekijöiden, esimiesten ja johtajien kokemukset strategiasta
LAHTINEN, MINNA (2008)
LAHTINEN, MINNA
2008
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19389
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19389
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee strategian ilmenemistä organisaation päivittäisessä toiminnassa organisaation jäsenten kokemana. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja tehdä ymmärrettäväksi case-yrityksen avulla työntekijöiden, esimiesten ja johtajien kokemuksia siitä, mitä strategia on. Tavoitteeseen päästään neljän alaongelman avulla: mitä strategialla tarkoitetaan, millainen toiminta on strategisesti tärkeää, ketkä ovat strategisesti tärkeitä toimijoita sekä miten strategiaa toteutetaan. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on tietotekniikan palvelualan konserniyritys, joka konsultoi, kehittää ja ylläpitää asiakkaidensa sähköistä liiketoimintaa. Tutkimuksen kohteena ovat kohdeorganisaation yhden liiketoiminta-alueen kolme liiketoimintayksikköä.
Tutkimuksen teoreettinen osa tarkastelee strategiaa perinteisistä näkökulmista, klassisesta ja prosessuaalisesta, ja lisäksi se hyödyntää uutta strategy as practice lähestymistapaa. Strategy as practice ajattelumallissa strategia nähdään sosiaalisena ilmiönä yrityksen jäsenten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ja strategian ajatellaan olevan käytännönläheistä toimintaa. Empiirinen aineisto koostuu haastattelumateriaalista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, ja lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusta varten tehtiin 19 teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti, kuitenkin niin, että teoriasta johdetut teema-alueet toimivat analysoinnin tukena.
Tutkimuslöydösten valossa strategia ilmenee kohdeorganisaation nykytilanteessa johtotason toimintana: se ei ohjaa työntekijöiden päivittäistä tekemistä eikä ole läsnä arjessa. Strategian ei voida ajatella olevan sosiaalinen ilmiö, sillä siitä ei muodostu yhteistä ymmärrystä organisaation jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Strategisiin tavoitteisiin pääseminen koetaan vaikeaksi. Toisaalta tutkimuslöydökset osoittavat, että strategia halutaan ymmärtää organisaation kaikilla tasoilla tapahtuvana yhteisenä arkipäiväisenä tekemisenä, joka ohjaa kaikkien toimintaa ja jossa strategia on oivallettu yhdessä ja siitä on muodostettu yhteinen käsitys ja ymmärrys. Strategian halutaan myös osoittavan, että työntekijöiden työ on tärkeää. Strategia luo turvallisuutta ja antaa vahvan identiteetin. Strategian halutaan olevan läsnä ja organisaation halutaan olevan elävä.
Mikäli organisaatiota halutaan kehittää, tulisi yrityksessä havaita ja ymmärtää organisaation eri toimijoiden osallisuus strategisesti tärkeään tekemiseen. Jokaisella tulisi olla oma tärkeä paikkansa strategian toteuttamisessa. Tämä edellyttää vahvaa strategian ymmärrystä. Ymmärrys voi syntyä siten, että organisaatioon luodaan keskustelukulttuuri, jossa strategiasta muodostetaan osallistavan toiminnan avulla yhteinen ymmärrys ja strategiaa käydään toistuvasti yhdessä läpi. Yhteinen ymmärrys mahdollistaa identiteetin ja organisaatioon kuulumisen tunteen syntymisen.
Asiasanat: strategia, strategy as practice, sensemaking, sensegiving, fenomenologia
Tutkimuksen teoreettinen osa tarkastelee strategiaa perinteisistä näkökulmista, klassisesta ja prosessuaalisesta, ja lisäksi se hyödyntää uutta strategy as practice lähestymistapaa. Strategy as practice ajattelumallissa strategia nähdään sosiaalisena ilmiönä yrityksen jäsenten välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ja strategian ajatellaan olevan käytännönläheistä toimintaa. Empiirinen aineisto koostuu haastattelumateriaalista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, ja lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusta varten tehtiin 19 teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti, kuitenkin niin, että teoriasta johdetut teema-alueet toimivat analysoinnin tukena.
Tutkimuslöydösten valossa strategia ilmenee kohdeorganisaation nykytilanteessa johtotason toimintana: se ei ohjaa työntekijöiden päivittäistä tekemistä eikä ole läsnä arjessa. Strategian ei voida ajatella olevan sosiaalinen ilmiö, sillä siitä ei muodostu yhteistä ymmärrystä organisaation jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa. Strategisiin tavoitteisiin pääseminen koetaan vaikeaksi. Toisaalta tutkimuslöydökset osoittavat, että strategia halutaan ymmärtää organisaation kaikilla tasoilla tapahtuvana yhteisenä arkipäiväisenä tekemisenä, joka ohjaa kaikkien toimintaa ja jossa strategia on oivallettu yhdessä ja siitä on muodostettu yhteinen käsitys ja ymmärrys. Strategian halutaan myös osoittavan, että työntekijöiden työ on tärkeää. Strategia luo turvallisuutta ja antaa vahvan identiteetin. Strategian halutaan olevan läsnä ja organisaation halutaan olevan elävä.
Mikäli organisaatiota halutaan kehittää, tulisi yrityksessä havaita ja ymmärtää organisaation eri toimijoiden osallisuus strategisesti tärkeään tekemiseen. Jokaisella tulisi olla oma tärkeä paikkansa strategian toteuttamisessa. Tämä edellyttää vahvaa strategian ymmärrystä. Ymmärrys voi syntyä siten, että organisaatioon luodaan keskustelukulttuuri, jossa strategiasta muodostetaan osallistavan toiminnan avulla yhteinen ymmärrys ja strategiaa käydään toistuvasti yhdessä läpi. Yhteinen ymmärrys mahdollistaa identiteetin ja organisaatioon kuulumisen tunteen syntymisen.
Asiasanat: strategia, strategy as practice, sensemaking, sensegiving, fenomenologia