Crossing into English as a Sociolinguistic Practice in the Language of Finnish-speaking Adolescents
RAUTJÄRVI, LEENA (2008)
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19382
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19382
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia suomenkielisten nuorten kielessä esiintyvää kielenylitystä (engl. language crossing) englantiin. Tutkielmassa luodaan katsaus kielenylitykseen sosiolingvistisenä ilmiönä kaksiosaisen aineiston valossa. Toinen osa aineistosta on kerätty kyselylomaketutkimuksena 13–16 -vuotiailta tamperelaisnuorilta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yhtäältä elisitaatiotestillä, missä määrin kielenoppaat käyttävät annettuja englanninkielisiä ilmauksia puhuessaan suomea ja toisaalta puhetilanteen ja keskustelukumppaneiden vaikutusta kielenylityksen käyttöön. Aineiston toinen osa taas koostuu Suosikki-lehden verkkosivujen keskustelupalstalta kerätystä, n. 45000 sanan laajuisesta tekstikorpuksesta. Tekstikorpuksen avulla halutaan nähdä, minkä verran englantia nuorten kielessä esiintyy ja minkälaisina esiintyminä.
Tutkielman viitekehyksenä toimiva kielenylitys on koodinvaihtoa sellaiseen kieleen, jossa puhujalla ei ole täyttä kompetenssia. Kielenylitys on siis koodinvaihtoa ilman kaksi- tai useampikielisyyden edellytystä. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti vakiintumattomiin kielenylitystapauksiin, ts. englanninkielisen ilmauksen käyttämiseen, vaikka vastaava suomenkielinenkin ilmaus on olemassa.
Kyselytutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kielenylitys englantiin suomalaisnuorten puheessa ei ole kovinkaan yleistä. Tutkimus osoittaa myös, että kielenylitys on tunnusmerkitön valinta vain epämuodollisissa puhetilanteissa, joissa kaikki keskustelukumppanit ovat nuoria. Tekstikorpuksessa vakiintumatonta kielenylitystä oli 1,08%:a kokonaissanamäärästä. Vaikka korpuksen kielenylitystapaukset luokitellaan tässä tutkimuksessa kuuteen kategoriaan, on ilmeistä, että englannilla on nuorten kielessä enimmäkseen stilistinen tehtävä. Kielenoppaiden englannintaito vaikuttaa olevan suhteellisen hyvä, mikä mahdollistaa englannin kielen produktiivisen ja innovatiivisen käytön.
ASIASANAT: indeksisyys, kielenylitys, nuorten kieli, tunnusmerkkisyys
Tutkielman viitekehyksenä toimiva kielenylitys on koodinvaihtoa sellaiseen kieleen, jossa puhujalla ei ole täyttä kompetenssia. Kielenylitys on siis koodinvaihtoa ilman kaksi- tai useampikielisyyden edellytystä. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti vakiintumattomiin kielenylitystapauksiin, ts. englanninkielisen ilmauksen käyttämiseen, vaikka vastaava suomenkielinenkin ilmaus on olemassa.
Kyselytutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kielenylitys englantiin suomalaisnuorten puheessa ei ole kovinkaan yleistä. Tutkimus osoittaa myös, että kielenylitys on tunnusmerkitön valinta vain epämuodollisissa puhetilanteissa, joissa kaikki keskustelukumppanit ovat nuoria. Tekstikorpuksessa vakiintumatonta kielenylitystä oli 1,08%:a kokonaissanamäärästä. Vaikka korpuksen kielenylitystapaukset luokitellaan tässä tutkimuksessa kuuteen kategoriaan, on ilmeistä, että englannilla on nuorten kielessä enimmäkseen stilistinen tehtävä. Kielenoppaiden englannintaito vaikuttaa olevan suhteellisen hyvä, mikä mahdollistaa englannin kielen produktiivisen ja innovatiivisen käytön.
ASIASANAT: indeksisyys, kielenylitys, nuorten kieli, tunnusmerkkisyys