Belgiansuomalaiset suomalaisen kirjallisuuden lukijoina
MATTILA, HELI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MATTILA, HELI
2008
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2008-10-02Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on belgiansuomalaiset suomalaisen kirjallisuuden lukijoina. Ulkosuomalaisten suhde kirjallisuuteen on jäänyt tutkimuksissa aiemmin vähäiselle huomiolle, vaikka siirtolaisuutta ja identiteettejä onkin tutkittu melko paljon. Belgia on nykyään tavanomainen työperäisen maahanmuuton kohde, ja siksi on kiinnostavaa, millainen merkitys omakielisillä kirjoilla on juuri belgiansuomalaisille.
Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostavat reseptiotutkimus, kirjallisuussosiologia ja identiteettitutkimus. Mielikirjatutkimukset ja erilaiset tilastot suomalaisista lukijoina muodostavat tärkeän vertailukohdan tutkimuksen aineistolle. Tutkimuksessa tarkastellaan vastaajien kansallisen, sosiaalisen ja ajallisen ympäristön vaikutusta identiteetteihin ja odotushorisonttiin sekä sitä kautta kirjojen merkitykseen sekä lukemisharrastuksen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, johon pystyi vastaamaan toukokuussa 2007 joko Brysselin Merimieskirkon kirjastossa tai Belgian Suomi-klubin verkkosivujen kautta. Vastauksia kertyi 86. Tavoitteena oli ottaa selvää siitä, mistä belgiansuomalaiset hankkivat kirjoja, miten paljon vastaajat lukevat ja miten paljon juuri suomalaisia teoksia sekä miten tärkeäksi he äidinkielellään kirjoitetut kirjat kokevat. Edelleen tavoitteena oli tutkia, mitä kirjallisuuden lajeja he suosivat ja keitä ovat heidän suosikkikirjailijansa. Yhtenä tärkeänä kysymyksenä olivat syyt lukea suomalaisia teoksia.
Vastaajat muodostavat aktiivisten lukijoiden joukon. Ulkomaisia kirjoja he lukevat hieman enemmän kuin suomalaisia, mutta pitävät silti suomalaisia kirjoja erityisen tärkeinä itselleen. Kirjoja hankitaan etenkin Suomenmatkoilta ja Merimieskirkon kirjastosta. Kaunokirjallisuudesta esiin nousivat etenkin dekkarit ja niiden lisäksi proosa yleensä, elämäkerrat, runous ja historialliset romaanit.
Nykykirjailijoiden osuus suosikkikirjailijamaininnoista on erittäin merkittävä. Maininnat näyttävät vahvistavan käsitystä myös siitä, että kirjojen sisällöiltä odotetaan toisaalta arkisia asioita ja toisaalta rentouttavia elämyksiä. Jotkut vastaajista toivat esiin, että suomalaisen kirjallisuuden merkitys on heille suurempi ulkomailla asuessa kuin kotimaassa. Toisaalta lukeminen on heille tärkeää, on kirjoittaja kansallisuudeltaan mikä hyvänsä. Suomalaisen kirjallisuuden merkitys rentoutumisen välineenä ja monipuolisen yhteyden säilyttäjänä suomalaisuuteen tulee kuitenkin tutkimuksen aineistossa vahvasti näkyviin.
Asiasanat: identiteetti, kirjallisuussosiologia, lukemistutkimukset, odotushorisontti, reseptiotutkimus, ulkosuomalaiset.
Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostavat reseptiotutkimus, kirjallisuussosiologia ja identiteettitutkimus. Mielikirjatutkimukset ja erilaiset tilastot suomalaisista lukijoina muodostavat tärkeän vertailukohdan tutkimuksen aineistolle. Tutkimuksessa tarkastellaan vastaajien kansallisen, sosiaalisen ja ajallisen ympäristön vaikutusta identiteetteihin ja odotushorisonttiin sekä sitä kautta kirjojen merkitykseen sekä lukemisharrastuksen mahdollisuuksiin ja rajoituksiin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, johon pystyi vastaamaan toukokuussa 2007 joko Brysselin Merimieskirkon kirjastossa tai Belgian Suomi-klubin verkkosivujen kautta. Vastauksia kertyi 86. Tavoitteena oli ottaa selvää siitä, mistä belgiansuomalaiset hankkivat kirjoja, miten paljon vastaajat lukevat ja miten paljon juuri suomalaisia teoksia sekä miten tärkeäksi he äidinkielellään kirjoitetut kirjat kokevat. Edelleen tavoitteena oli tutkia, mitä kirjallisuuden lajeja he suosivat ja keitä ovat heidän suosikkikirjailijansa. Yhtenä tärkeänä kysymyksenä olivat syyt lukea suomalaisia teoksia.
Vastaajat muodostavat aktiivisten lukijoiden joukon. Ulkomaisia kirjoja he lukevat hieman enemmän kuin suomalaisia, mutta pitävät silti suomalaisia kirjoja erityisen tärkeinä itselleen. Kirjoja hankitaan etenkin Suomenmatkoilta ja Merimieskirkon kirjastosta. Kaunokirjallisuudesta esiin nousivat etenkin dekkarit ja niiden lisäksi proosa yleensä, elämäkerrat, runous ja historialliset romaanit.
Nykykirjailijoiden osuus suosikkikirjailijamaininnoista on erittäin merkittävä. Maininnat näyttävät vahvistavan käsitystä myös siitä, että kirjojen sisällöiltä odotetaan toisaalta arkisia asioita ja toisaalta rentouttavia elämyksiä. Jotkut vastaajista toivat esiin, että suomalaisen kirjallisuuden merkitys on heille suurempi ulkomailla asuessa kuin kotimaassa. Toisaalta lukeminen on heille tärkeää, on kirjoittaja kansallisuudeltaan mikä hyvänsä. Suomalaisen kirjallisuuden merkitys rentoutumisen välineenä ja monipuolisen yhteyden säilyttäjänä suomalaisuuteen tulee kuitenkin tutkimuksen aineistossa vahvasti näkyviin.
Asiasanat: identiteetti, kirjallisuussosiologia, lukemistutkimukset, odotushorisontti, reseptiotutkimus, ulkosuomalaiset.