"Ja globalisaation pyörä pyörii" - Diskursiivinen analyysi Helsingin Sanomien pääkirjoituksista 1997-2007
KOSKINEN, MINNA (2008)
2008
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19380
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19380
Tiivistelmä
Tavoitteenani on tutkia, miten Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa merkityksellistetään talouden globalisaatiota. Tarkastelen aineistoa kahden eri ulottuvuuden, konkreettisen ja kulttuurisen tason, kautta. Ensinnäkin talouden globalisaatio konstruoituu pääkirjoituksissa konkreettisina tapahtumina ja talouden globalisaatioprosessin erilaisina yhteiskunnallisina seurauksina. Tämä kulminoituu aineistossa Kiina-ilmiönä ja yritysten tuotantojen siirtoina halvemman työvoiman maihin. Toiseksi pääkirjoituksissa talouden globalisaatio merkityksellistyy kulttuurisen tason kautta: tällöin siirrän tarkastelun konkreettisista tapahtumista siihen, miten globalisaatio nähdään toimijana ja tekijänä.
Tutkimukseni yhteiskunnallisena kontekstina on yhteiskunnallisten toimintaedellytysten muuttuminen talouden globalisaation myötä. Tähän asetelmaan on vaikuttanut niin rahoitusmarkkinoiden kuin kansainvälisen kaupan voimakas laajeneminen sekä monikansallisten yritysten kasvu. Valtioiden asema on talouden globalisaation myötä vaikeutunut. Niiden talouspoliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan toteuttamisen edellytyksiin. Monikansallisista yrityksistä on tullut vaikutusvaltaisia globaaleja toimijoita. He vaativat elinkeinoelämää ja yritystoimintaa suosivia poliittisia päätöksiä ja peräänkuuluttavat kilpailukyvyn ylläpitoa. Kansalaiset taasen vaativat turvaverkkoja globalisaation vaikutuksien pehmentämiseksi. Tämä ristiriita on osoittautunut viime vuosina yhteiskuntapoliittisesti haastavaksi tasapainoiluksi talouden ja sosiaalipolitiikan välillä.
Tutkimukseni aineistona on Helsingin Sanomien pääkirjoitukset vuosilta 1997-2007. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kielen eri merkitykset muokkaavat ja rakentavat todellisuutta. Tutkimusmenetelmänä on aineistolähtöinen diskurssianalyysi. Tarkastelen talouden globalisaation diskurssien rakentumista toimijuuden ja metaforisten ilmaisujen avulla.
Talouden globalisaatio näyttäytyy pääkirjoituksissa vääjäämättömänä ja itsestään etenevänä prosessina, mikä on havaittavissa molempien tarkastelemieni tasojen kautta. Kiina-ilmiötä käsittelevä kirjoittelu piilottaa toimijan joko suoraan tai epäsuoraan. Yritykset ovat toimijoita, mikäli toiminnan kohteena on jokin myönteinen seikka, kuten investointi tai työpaikkojen luominen. Jos toiminnalla on kielteinen kaiku, kuten toimintojen siirtäminen halvemman työvoiman maihin, toimija puuttuu joko kokonaan tai on häivytettynä taustalle.
Pääkirjoituksista ilmenee myös nopeita uudistuksia vaativa puhetapa, joka rakentuu ristiriidan varaan. Yhtäältä vaaditaan uudistusten ohella mukautumista ja sopeutumista. Toisaalta vaaditaan kansallisia ripeitä ja aktiivisia toimia, joilla vastataan talouden globalisaation haasteisiin. Elinkeinoelämän merkittävät intressiryhmät käyttävät asiantuntijaääntä, ja kritiikki kohdistuu hyvinvointivaltio-diskurssia vastaan. Tässä yhteydessä pääkirjoitukset asettavat yritykset ja yhteiskunnan vastakkain. Ne myötäilevät kilpailukyky-retoriikkaa. Suomen kohtaamisessa globaalien haasteiden kanssa itää kansallisen kriisin siemen. Tässä pääkirjoitukset hyödyntävät lamadiskurssin tapaisia puhetapoja.
Kulttuurisesti tarkasteltuna talouden globalisaatio näyttää luonnonvoimalta, joka yliluonnollisilla voimillaan pyyhkäisee pois alta sen toimintaan liittyvät taltuttamisaikeet. Aineistosta on havaittavissa jopa mytologiaan viittavia metaforisia ilmaisuja, jotka merkityksellistävät globalisaation ihmisten ulottumattomissa olevaksi omalakiseksi prosessiksi. Globalisaatio on toimija, joka tuo ja vie työpaikkoja.
Pääkirjoitusten merkitykset ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, joka ei pääkirjoituksissa tarjoa uudenlaisia ajattelutapoja talous- ja kilpailukyky-diskurssien rinnalle. Talous määrittää yhteiskuntapolitiikan suunnan, joka heijastuu pääkirjoituksista vaihtoehdottomana ja yksioikoisena. Markkinasignaalien ja talouden liikkeiden seurannasta on tullut yhteiskuntapolitiikan kiintopiste. Pääkirjoitusten perusteella yhteiskuntakeskustelusta puuttuu kriittiset puheenvuorot, jotka tarjoaisivat toisenlaisia näkökulmia siihen, miten yhteiskuntaa voisi rakentaa.
Avainsanat: diskurssianalyysi, talouden globalisaatio, sosiaalinen konstruktionismi,
Helsingin Sanomat
Tutkimukseni yhteiskunnallisena kontekstina on yhteiskunnallisten toimintaedellytysten muuttuminen talouden globalisaation myötä. Tähän asetelmaan on vaikuttanut niin rahoitusmarkkinoiden kuin kansainvälisen kaupan voimakas laajeneminen sekä monikansallisten yritysten kasvu. Valtioiden asema on talouden globalisaation myötä vaikeutunut. Niiden talouspoliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan toteuttamisen edellytyksiin. Monikansallisista yrityksistä on tullut vaikutusvaltaisia globaaleja toimijoita. He vaativat elinkeinoelämää ja yritystoimintaa suosivia poliittisia päätöksiä ja peräänkuuluttavat kilpailukyvyn ylläpitoa. Kansalaiset taasen vaativat turvaverkkoja globalisaation vaikutuksien pehmentämiseksi. Tämä ristiriita on osoittautunut viime vuosina yhteiskuntapoliittisesti haastavaksi tasapainoiluksi talouden ja sosiaalipolitiikan välillä.
Tutkimukseni aineistona on Helsingin Sanomien pääkirjoitukset vuosilta 1997-2007. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kielen eri merkitykset muokkaavat ja rakentavat todellisuutta. Tutkimusmenetelmänä on aineistolähtöinen diskurssianalyysi. Tarkastelen talouden globalisaation diskurssien rakentumista toimijuuden ja metaforisten ilmaisujen avulla.
Talouden globalisaatio näyttäytyy pääkirjoituksissa vääjäämättömänä ja itsestään etenevänä prosessina, mikä on havaittavissa molempien tarkastelemieni tasojen kautta. Kiina-ilmiötä käsittelevä kirjoittelu piilottaa toimijan joko suoraan tai epäsuoraan. Yritykset ovat toimijoita, mikäli toiminnan kohteena on jokin myönteinen seikka, kuten investointi tai työpaikkojen luominen. Jos toiminnalla on kielteinen kaiku, kuten toimintojen siirtäminen halvemman työvoiman maihin, toimija puuttuu joko kokonaan tai on häivytettynä taustalle.
Pääkirjoituksista ilmenee myös nopeita uudistuksia vaativa puhetapa, joka rakentuu ristiriidan varaan. Yhtäältä vaaditaan uudistusten ohella mukautumista ja sopeutumista. Toisaalta vaaditaan kansallisia ripeitä ja aktiivisia toimia, joilla vastataan talouden globalisaation haasteisiin. Elinkeinoelämän merkittävät intressiryhmät käyttävät asiantuntijaääntä, ja kritiikki kohdistuu hyvinvointivaltio-diskurssia vastaan. Tässä yhteydessä pääkirjoitukset asettavat yritykset ja yhteiskunnan vastakkain. Ne myötäilevät kilpailukyky-retoriikkaa. Suomen kohtaamisessa globaalien haasteiden kanssa itää kansallisen kriisin siemen. Tässä pääkirjoitukset hyödyntävät lamadiskurssin tapaisia puhetapoja.
Kulttuurisesti tarkasteltuna talouden globalisaatio näyttää luonnonvoimalta, joka yliluonnollisilla voimillaan pyyhkäisee pois alta sen toimintaan liittyvät taltuttamisaikeet. Aineistosta on havaittavissa jopa mytologiaan viittavia metaforisia ilmaisuja, jotka merkityksellistävät globalisaation ihmisten ulottumattomissa olevaksi omalakiseksi prosessiksi. Globalisaatio on toimija, joka tuo ja vie työpaikkoja.
Pääkirjoitusten merkitykset ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, joka ei pääkirjoituksissa tarjoa uudenlaisia ajattelutapoja talous- ja kilpailukyky-diskurssien rinnalle. Talous määrittää yhteiskuntapolitiikan suunnan, joka heijastuu pääkirjoituksista vaihtoehdottomana ja yksioikoisena. Markkinasignaalien ja talouden liikkeiden seurannasta on tullut yhteiskuntapolitiikan kiintopiste. Pääkirjoitusten perusteella yhteiskuntakeskustelusta puuttuu kriittiset puheenvuorot, jotka tarjoaisivat toisenlaisia näkökulmia siihen, miten yhteiskuntaa voisi rakentaa.
Avainsanat: diskurssianalyysi, talouden globalisaatio, sosiaalinen konstruktionismi,
Helsingin Sanomat