Virransalmen sillan historia. Esimerkki vuoden 1918 tiereformin merkityksestä ja autoistumisen haasteista tieliikenteelle 1920- ja 1930-lukujen Suomessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Mäntyharjun kunnassa sijaitsevan Virransalmen teräsristikkosillan historiaa ja sen yhteyttä Suomen tieliikenteen murrokseen 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1937 valmistunut Virransalmen silta on Tiehallinnon ”määräaikaisesti säilytettäväksi” arvoluokitettu museokohde, jolla on todettu olevan puutteellinen tietoarvo. Sillasta ei ole aiemmin tehty kattavaa historiaselvitystä, minkä vuoksi silta on perusteltu valinta tutkimuskohteeksi. Tutkimus parantaa kohteen tietoarvon siten, että tutkimuksen tulosten perusteella sillan arvoluokitus voidaan korottaa ”pysyvästi säilytettäväksi” museokohteeksi.

Vuonna 1918 uusitun tielain ja yhteiskunnan autoistumisen seurauksena Suomessa rakennettiin vuosina 1921-1937 yhteensä 3825 tiesiltaa, joista 2425 vanhoille teille ja 1400 uusien maanteiden rakentamisen yhteydessä. Tätä ajanjaksoa 1920- ja 1930-luvuilla pidetään eräänä tieliikenteen merkittävimmistä murrosvaiheista Suomessa. Virransalmi on esimerkki paikallisliikenteelle tärkeästä paikasta, joka parannettiin autoliikenteen edellyttämään kuntoon rakentamalla silta salmen yli. Kuitenkaan siltasuunnitelmat eivät toteutuneet vailla vaikeuksia, vaan tutkimuksessa osoitetaan niitä haasteita, joita tieliikenteen reformi kohtasi käytännössä: silta-asia oli vireillä viranomaiskeskusteluissa lähes sadan vuoden ajan ennen rakentamista. Sillan rakentaminen liittyy Suomen tieliikenteen historiassa keskeiseen ajanjaksoon Suomen autoistumisen yhteydessä.

Tutkimuksessa selvitetään Virransalmen historia kronologisesti 1800-luvun puolesta välistä lähtien. Jo 1840-luvulla salmeen yritettiin saada siltaa kuitenkaan siinä onnistumatta. Vuonna 1855 paikalle rakennettu lossi jatkoi toimintaansa aina sillan rakentamiseen asti. Lossi, joka uusittiin kahdesti ennen sillan rakentamista, osoittautui hitaaksi ja liikenteelle vaaralliseksi 1900-luvulla. Lossi herätti vastustusta ja mielipiteitä sillan rakentamisen puolesta koko 1900-luvun alun. Kuitenkin vasta 1930-luvulla sattuneiden vakavien onnettomuuksien ja Emil Jutilan eduskunta-aloitteen saattelemana sillan rakentaminen käynnistyi vuonna 1936. Silta valmistui kesäkuussa 1937.

Virransalmen silta on ajalleen tyypillinen puukantinen teräsristikkosilta. Vastaavia ristikkosiltoja rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla yli 50 kappaletta, joista tiehallinnon siltarekisterin mukaan on säilynyt vain kahdeksan kappaletta tähän päivään mennessä. Kuitenkin Virransalmen silta on ainoa museokohteeksi valittu tämän aikakauden ristikkosilta. Muut museoidut terässillat ovat joko tyypiltään riippusiltoja/kaarisiltoja tai ne edustavat eri aikakautta. Virransalmen silta on ainoa aikansa ja lajityyppinsä museoitu silta ja se edustaa tyypillistä rakennustekniikkaa 1930-luvulta. Tämän vuoksi siltaa voidaan pitää tieliikennehistoriallisesti erityisen arvokkaana kohteena.

Silta on säilynyt pääosin alkuperäisen kaltaisena, eikä sillan huoltotoimenpiteissä ole muutettu sillan teräsristikkorakennetta tai muita sillan keskeisiä osia. Vain kansilankutus ja sivukaiteet on uusittu, joten silta dokumentoi yhä rakentamisvaiheen siltatyyppiä ja sillan säilyneisyysarvoa voidaan pitää hyvänä.

Virransalmen silta täyttää ne kolme Tiehallinnon museokokoelmapolitiikan kriteeriä, joiden perusteella se voidaan arvoluokittaa pysyvästi säilytettäväksi museokohteeksi. Sillan tietoarvo, tieliikennehistoriallinen arvo ja säilyneisyysarvo ovat kaikki riittäviä arvoluokituksen nostamiseksi.