MAAILMA MUUTTUU, TELEVISIOKUVAT KERTOVAT. YLEn TV-uutisten ulkomaanaineisto visuaalisen todellisuuden tuottajana vuodesta 1983 vuoteen 2007
VALPOLA, AULI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VALPOLA, AULI
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-31Tiivistelmä
Tutkimuskohteena tässä pro gradu -tutkielmassa on Yleisradion klo 20.30 TV-uutisten ulkomaita koskeva kuvallinen aineisto. Selvitän, minkälaista todellisuutta TV-uutiset tuottavat, mitä TV:lle yleisiä keinoja tämän todellisuuden tuottamisessa käytetään ja mitkä keinot erityisesti ovat TV-uutisille ominaisia lajityyppiin eli genreen ja klo 20.30 lähetyksen formaattiin liittyviä. Lisäksi selvitän, minkälaisia muutoksia on havaittavissa TV-uutisten visuaalisuuden kehityksessä ja näkyykö siinä toisistaan selvästi erottuvia jaksoja.
Tutkimuksen otoksena on 26 TV-uutislähetystä vuosilta 1983-2007. Ne on nauhoitettu joka toinen vuosi, kaksi peräkkäistä keskiviikon ja sunnuntain lähetystä samalta vuodelta. Tutkin niistä ulkomaan uutisointiin liittyviä otsikoita, sähkeitä, juontoja ja juttuja. Tarkemman tutkimuksen kohteena ovat näiden lähetysten 86 ulkomaanjuttua, joista seitsemää juttua käyn muita yksityiskohtaisemmin läpi.
Käytän tutkimusmenetelmänä sekä määrällistä että laadullista sisällönerittelyä. Määrällistä sisällönerittelyä varten olen laatinut luokittelurungon, jonka avulla tutkin sekä kuvien sisältöön että kuvallisen kerronnan rakenteeseen liittyviä muuttujia. Laadullisessa tutkimuksessa käyn uutisjutut läpi käyttämällä tutkijaluennan tyyppistä lähikatsontaa, minkä avulla kiinnitän erityisesti huomiota toisaalta kuvaan ja toisaalta kuvan ja puhutun tekstin suhteeseen. Lähikatsonnan tuloksena olen kehittänyt mallia siitä, miten teksti luo merkityksiä kuvassa näkyvälle ja laajentaa merkityksiä kuvassa näkyvän ulkopuolelle.
Määrällisen tutkimuksen tuloksena havaitsin, että koko kuva-aineistosta ”puhuvat päät” eli juontajien, haastateltavien ja toimittajien osuudet muodostavat lähes 40 prosenttia. Suurimpia kuvaryhmiä ovat kokoukset ja seremoniat, tiedotustilaisuudet, henkilöt vähäisessä toiminnassa, konflikteihin liittyvät kuvat ja ulkokuvat. Kun 1980-luvulla kokous- ja seremoniakuvat olivat haastattelujen jälkeen suurin kuvaryhmä, 2000-luvulla tiedotustilaisuuskuvat syrjäytivät ne. Ulkomaiden kansalaisten elämästä, työstä ja vapaa-ajasta kertovaa kuvaa on noin kymmenesosa kuva-aineistosta. Tiettyihin aihepiireihin ja maantieteellisiin alueisiin liittyy niille tyypillisiä kuva-aiheita, mikä tukee teoriaa, että kuvitus vahvistaa stereotypioita. Haastateltavina poliitikot saavat hieman enemmän puheaikaa kuin kaikkien muiden alojen edustajat yhteensä. Tavalliset kansalaiset nousivat esiin haastateltavina 1990-luvulla, mutta yksilöt tapausesimerkkeinä eli keisseinä eivät ole tyypillisiä ulkomaanjutuissa.
Tiukimmat kovakoot, lähikuvat, on ulkomaanjutuissa varattu pääasiassa haastatteluille ja tiedotustilaisuuksille, kun taas yleiskuvat ovat tyypillisiä ulko- ja konfliktikuville. Ulkomaanuutisten rytmi on nopeutunut kolmen vuosikymmenen aikana, mistä kertovat lyhentyneet otospituudet, kameraliikkeiden väheneminen ja se, että jutuissa on enemmän yhtenäisiä toisiinsa sisällöllisesti kytkeytyviä otosten ketjuja eli syntagmia. TV-uutisten visuaalista yleisilmettä, studiota ja grafiikkaa on uusittu tutkimuksen kattamana aikana, mutta mitään erityisiä uusia visuaalisia keinoja tai esitystapoja ei ole otettu käyttöön ulkomaanuutisoinnissa.
Asiasanat: kuva, TV-uutiset, televisio, ulkomanuutiset, uutistutkimus, visuaalisuus, YLE, Yleisradio
Tutkimuksen otoksena on 26 TV-uutislähetystä vuosilta 1983-2007. Ne on nauhoitettu joka toinen vuosi, kaksi peräkkäistä keskiviikon ja sunnuntain lähetystä samalta vuodelta. Tutkin niistä ulkomaan uutisointiin liittyviä otsikoita, sähkeitä, juontoja ja juttuja. Tarkemman tutkimuksen kohteena ovat näiden lähetysten 86 ulkomaanjuttua, joista seitsemää juttua käyn muita yksityiskohtaisemmin läpi.
Käytän tutkimusmenetelmänä sekä määrällistä että laadullista sisällönerittelyä. Määrällistä sisällönerittelyä varten olen laatinut luokittelurungon, jonka avulla tutkin sekä kuvien sisältöön että kuvallisen kerronnan rakenteeseen liittyviä muuttujia. Laadullisessa tutkimuksessa käyn uutisjutut läpi käyttämällä tutkijaluennan tyyppistä lähikatsontaa, minkä avulla kiinnitän erityisesti huomiota toisaalta kuvaan ja toisaalta kuvan ja puhutun tekstin suhteeseen. Lähikatsonnan tuloksena olen kehittänyt mallia siitä, miten teksti luo merkityksiä kuvassa näkyvälle ja laajentaa merkityksiä kuvassa näkyvän ulkopuolelle.
Määrällisen tutkimuksen tuloksena havaitsin, että koko kuva-aineistosta ”puhuvat päät” eli juontajien, haastateltavien ja toimittajien osuudet muodostavat lähes 40 prosenttia. Suurimpia kuvaryhmiä ovat kokoukset ja seremoniat, tiedotustilaisuudet, henkilöt vähäisessä toiminnassa, konflikteihin liittyvät kuvat ja ulkokuvat. Kun 1980-luvulla kokous- ja seremoniakuvat olivat haastattelujen jälkeen suurin kuvaryhmä, 2000-luvulla tiedotustilaisuuskuvat syrjäytivät ne. Ulkomaiden kansalaisten elämästä, työstä ja vapaa-ajasta kertovaa kuvaa on noin kymmenesosa kuva-aineistosta. Tiettyihin aihepiireihin ja maantieteellisiin alueisiin liittyy niille tyypillisiä kuva-aiheita, mikä tukee teoriaa, että kuvitus vahvistaa stereotypioita. Haastateltavina poliitikot saavat hieman enemmän puheaikaa kuin kaikkien muiden alojen edustajat yhteensä. Tavalliset kansalaiset nousivat esiin haastateltavina 1990-luvulla, mutta yksilöt tapausesimerkkeinä eli keisseinä eivät ole tyypillisiä ulkomaanjutuissa.
Tiukimmat kovakoot, lähikuvat, on ulkomaanjutuissa varattu pääasiassa haastatteluille ja tiedotustilaisuuksille, kun taas yleiskuvat ovat tyypillisiä ulko- ja konfliktikuville. Ulkomaanuutisten rytmi on nopeutunut kolmen vuosikymmenen aikana, mistä kertovat lyhentyneet otospituudet, kameraliikkeiden väheneminen ja se, että jutuissa on enemmän yhtenäisiä toisiinsa sisällöllisesti kytkeytyviä otosten ketjuja eli syntagmia. TV-uutisten visuaalista yleisilmettä, studiota ja grafiikkaa on uusittu tutkimuksen kattamana aikana, mutta mitään erityisiä uusia visuaalisia keinoja tai esitystapoja ei ole otettu käyttöön ulkomaanuutisoinnissa.
Asiasanat: kuva, TV-uutiset, televisio, ulkomanuutiset, uutistutkimus, visuaalisuus, YLE, Yleisradio