Juuson tarina, Kvalitatiivinen tapaustutkimus 9-vuotiaan ADHD-lapsen arjesta ja koulunkäynnistä
LUKKARINEN, LAURA (2008)
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-09-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19352
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19352
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla 9-vuotiaan ADHD-pojan arkea kotona ja koulussa ja lisäksi selvittää, minkälaisia kuntoutuksen menetelmiä hänen tukemiseen on käytetty. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten kodin ja koulun yhteistyö on muotoutunut kyseisen perheen kohdalla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tekemäni tutkimus on tapaustutkimus, jossa on etnografisia piirteitä. Aineistonkeruumenetelmänä ovat olleet haastattelu, osallistuva havainnointi sekä dokumenttiaineistot.
Haastatteluaineisto koostui pojan vanhempien ja pojan haastatteluista. Havainnointiaineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin avulla pojan luokassa kahtena koulupäivänä kevään 2008 aikana. Dokumenttiaineisto koostuu poikaa opettaneiden opettajien lausunnoista, lääkäreiden, koulupsykologin ja lastenneurologin lausunnoista sekä muun muassa pojan todistuksista ja neuvolakortista.
Tutkimuksen tulosten mukaan, ADHD näkyy selvimmin Juuson kohdalla koulussa, jossa tarkkaavaisuutta vaaditaan jatkuvasti. Vanhemmat eivät kokeneet, että se erityisesti näkyisi kotona, lukuun ottamatta läksyjen tekoa. ADHD:n liitännäisoireista Juusolla havaittiin ensimmäisellä luokalla lukivaikeus ja edelleen kolmannella luokalla lukeminen on epämiellyttävää. Juuson vanhemmat ovat olleet kodin ja koulun yhteistyöhön pääasiallisesti tyytyväisiä. Yhteistyössä olleita ongelmia ovat aiheuttaneet eniten keskenään erilaiset persoonallisuudet opettajan ja vanhempien välillä.
Tutkimuksessa tutkittiin myös, mitkä kuntoutusmenetelmät ovat olleet mukana Juuson kuntoutuksessa ja miten ne ovat toimineet. Pääkiinnostus kohdistui kolmeen kuntoutusmenetelmään: kognitiiviseen, behavioraaliseen sekä lääketieteelliseen kuntoutukseen. Tutkimustulosten mukaan ainut kuntoutusmenetelmä, mitä Juuson kuntoutuksessa oli säännöllisesti ja tietoisesti käytetty, oli lääketieteellinen kuntoutus. Stimulanttilääkitys aloitettiin Juuson ollessa 7-vuotias ja lääkitys jatkuu edelleen, varmasti aikuisikään asti. Muiden kuntoutusmenetelmien puute saattaa johtua siitä, ettei luokanopettajilla ole niihin tietotaitoa. Behavioraalinen ja kognitiivinen kuntoutus vaativat säännöllistä asiantuntijan tukea kuntoutuksen aikana.
Tutkimus osoitti, että Juuson tapauksessa tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö vaikuttaa lapsen itsetuntoon sitä heikentävästi. Juuso ei kuitenkaan itse kokenut olevansa muista lapsista poikkeava. Äidin mukaan, Juuso on yksinäinen ja hänellä ei ole montaakaan ystävää. Koulussa välitunneilla Juuso oli pääosin yksin. ADHD -diagnoosi on saanut vanhemmat tuntemaan vaihtelevia tunteita. Tutkimukseni mukaan, tunteet ovat vaihdelleet järkytyksestä itsesyytöksiin ja lopulta iloon nauravaisesta ja persoonallisesta lapsesta.
Avainsanat: ADHD, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö, behavioraalinen kuntoutus, kognitiivinen kuntoutus
Haastatteluaineisto koostui pojan vanhempien ja pojan haastatteluista. Havainnointiaineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin avulla pojan luokassa kahtena koulupäivänä kevään 2008 aikana. Dokumenttiaineisto koostuu poikaa opettaneiden opettajien lausunnoista, lääkäreiden, koulupsykologin ja lastenneurologin lausunnoista sekä muun muassa pojan todistuksista ja neuvolakortista.
Tutkimuksen tulosten mukaan, ADHD näkyy selvimmin Juuson kohdalla koulussa, jossa tarkkaavaisuutta vaaditaan jatkuvasti. Vanhemmat eivät kokeneet, että se erityisesti näkyisi kotona, lukuun ottamatta läksyjen tekoa. ADHD:n liitännäisoireista Juusolla havaittiin ensimmäisellä luokalla lukivaikeus ja edelleen kolmannella luokalla lukeminen on epämiellyttävää. Juuson vanhemmat ovat olleet kodin ja koulun yhteistyöhön pääasiallisesti tyytyväisiä. Yhteistyössä olleita ongelmia ovat aiheuttaneet eniten keskenään erilaiset persoonallisuudet opettajan ja vanhempien välillä.
Tutkimuksessa tutkittiin myös, mitkä kuntoutusmenetelmät ovat olleet mukana Juuson kuntoutuksessa ja miten ne ovat toimineet. Pääkiinnostus kohdistui kolmeen kuntoutusmenetelmään: kognitiiviseen, behavioraaliseen sekä lääketieteelliseen kuntoutukseen. Tutkimustulosten mukaan ainut kuntoutusmenetelmä, mitä Juuson kuntoutuksessa oli säännöllisesti ja tietoisesti käytetty, oli lääketieteellinen kuntoutus. Stimulanttilääkitys aloitettiin Juuson ollessa 7-vuotias ja lääkitys jatkuu edelleen, varmasti aikuisikään asti. Muiden kuntoutusmenetelmien puute saattaa johtua siitä, ettei luokanopettajilla ole niihin tietotaitoa. Behavioraalinen ja kognitiivinen kuntoutus vaativat säännöllistä asiantuntijan tukea kuntoutuksen aikana.
Tutkimus osoitti, että Juuson tapauksessa tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö vaikuttaa lapsen itsetuntoon sitä heikentävästi. Juuso ei kuitenkaan itse kokenut olevansa muista lapsista poikkeava. Äidin mukaan, Juuso on yksinäinen ja hänellä ei ole montaakaan ystävää. Koulussa välitunneilla Juuso oli pääosin yksin. ADHD -diagnoosi on saanut vanhemmat tuntemaan vaihtelevia tunteita. Tutkimukseni mukaan, tunteet ovat vaihdelleet järkytyksestä itsesyytöksiin ja lopulta iloon nauravaisesta ja persoonallisesta lapsesta.
Avainsanat: ADHD, tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö, behavioraalinen kuntoutus, kognitiivinen kuntoutus