Vaalipääkirjoitukset pysäytettyinä kertomuksina. Narratologinen tutkimus kolmen sitoutumattoman sanomalehden vuoden 2006 presidentinvaaleja käsittelevistä pääkirjoituksista
SOTAMAA-LEINO, HENNA (2008)
SOTAMAA-LEINO, HENNA
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19341
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19341
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen narratologian keinoin sitä, millaisia kertomuksia sitoutumattomien sanomalehtien pääkirjoituksissa kerrotaan vuoden 2006 presidentinvaaleista ja ehdokkaista sekä millaisia toimintaehdotuksia lukijoille tarjotaan. Lisäksi tutkin vaalipääkirjoitusten puolueettomuutta ja sitä, miten pysäytetyn kertomuksen teoria soveltuu vaalipääkirjoitusten tutkimiseen.
Tutkimusaineistoni koostuu 93:sta Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa 1.1.2005–16.1.2006 julkaistusta pääkirjoituksesta, joiden pääaiheena ovat presidentinvaalit.
Tutkimuksessani vaalipääkirjoituksia tarkastellaan ensisijaisesti kertomuksina eli tutkimukseni teoreettinen viitekehys kietoutuu tiiviisti narratologian ympärille. Tutkimukseni tärkein kulmakivi on Jukka Törrösen esittelemä pysäytetyn kertomuksen teoria, jonka mukaan pääkirjoituksissa kertoja osoittaa lukijalle tietyn päämäärän, motivoi hänet tavoittelemaan tuota päämäärää ja jättää lopulta tarinan loppuun saattamisen lukijan vastuulle. Työni teoriaosassa nostan esiin myös kontekstin ja genren käsitteet pohtiessani sitä, millaisia rajoja ja mahdollisuuksia presidentinvaalien konteksti ja pääkirjoitusgenre luovat vaalipääkirjoituksissa kerrotuille tarinoille.
Analyysini jakautuu kolmeen osaan. Kahdessa ensimmäisessä analyysiluvussa hyödynnän pysäytetyn kertomuksen teoriaa ja tutkin pääkirjoituksissa esiintyviä pääteemoja ja vastakkainasetteluja sekä pääkirjoitusten tarinalinjoja eli kertojan ehdottamia toimintaohjelmia. Analyysini kolmannessa osassa tarkastelen sitä, miten pääkirjoitusten kertojat asennoituvat vaaleihin ja ehdokkaisiin.
Tutkimissani vaalipääkirjoituksissa käsitellään melko tavanomaisia ja yllätyksettömiä teemoja kuten ehdokasasettelua, vaaliasetelmaa ja kannatusmittauksia sekä vaalikampanjointia. Sen sijaan vaalipääkirjoitusten vastakkainasettelut ovat pääosin ideologisia: useimmiten vastakkain asetetaan istuva presidentti ja hänen haastajansa sekä vasemmisto ja porvarit. Aamulehti ja Keskisuomalainen asettuvat näissä vastakkainasetteluissa usein haastaja- ja porvariehdokkaiden puolelle. Tätä kuvaa se, että Keskisuomalaisen yleisimpien tarinalinjojen päämäärät ovat toimiva porvariyhteistyö ja keskustan presidenttiehdokkaan vaalimenestys. Aamulehden kertoja puolestaan vaatii presidentti Tarja Halosen haastamista. Helsingin Sanomien kertoja ei valitse puoltaan yhtä selvästi kuin muiden lehtien kertojat. Helsingin Sanomissa esiin nostetut tarinalinjat ja vastakkainasettelut ovat useimmiten sellaisia, joihin kertoja pystyy ottamaan kantaa puolueettomasti.
Eroistaan huolimatta kaikilla aineistoni lehdillä on myös yksi yhteinen tarinalinja ja päämäärä. Kaikkien lehtien pääkirjoituksissa kampanjoidaan todellisen ja aidon vaalikamppailun puolesta, ja kertojat asettuvat puolustamaan demokratiaa, kansanvaltaa, avoimuutta ja julkisuutta.
Tutkimukseni osoittaa, etteivät kaikki sitoutumattomien sanomalehtien vaalipääkirjoitukset olleet puolueettomia vuoden 2006 vaaleissa. Aamulehden pääkirjoituksissa kriittiset arviot kasautuivat Tarja Haloselle, kun taas Helsingin Sanomissa Haloselle kasaantuivat positiiviset arviot. Keskisuomalainen puolestaan kannusti pääministeri Matti Vanhasta ja suhtautui epäluuloisimmin presidentti Haloseen ja hänen tukijoukkoihinsa. Näyttääkin siltä, että presidentinvaalien aikana sanomalehtien vanhat sidokset ja perinteiset tavat käsitellä eri puolueiden ehdokkaita voivat nousta pääkirjoituksissa pintaan.
Aineistoni pääkirjoituksista vain noin kaksi kolmesta täytti pysäytetyn kertomuksen tunnuspiirteet. Osuus olisi todennäköisesti ollut suurempi, jos tutkimieni pääkirjoitusten aiheena olisi ollut jokin ongelma tai uhka, jota käsitellessään sitoutumattomat sanomalehdet olisivat voineet legitiimisti valita puolensa. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että pysäytetyn kertomuksen teoria tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan vaalipääkirjoitusten ideologisten valintojen tutkimiseen.
Asiasanat: presidentinvaalit, pääkirjoitukset, narratologia, pysäytetty kertomus
Tutkimusaineistoni koostuu 93:sta Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa 1.1.2005–16.1.2006 julkaistusta pääkirjoituksesta, joiden pääaiheena ovat presidentinvaalit.
Tutkimuksessani vaalipääkirjoituksia tarkastellaan ensisijaisesti kertomuksina eli tutkimukseni teoreettinen viitekehys kietoutuu tiiviisti narratologian ympärille. Tutkimukseni tärkein kulmakivi on Jukka Törrösen esittelemä pysäytetyn kertomuksen teoria, jonka mukaan pääkirjoituksissa kertoja osoittaa lukijalle tietyn päämäärän, motivoi hänet tavoittelemaan tuota päämäärää ja jättää lopulta tarinan loppuun saattamisen lukijan vastuulle. Työni teoriaosassa nostan esiin myös kontekstin ja genren käsitteet pohtiessani sitä, millaisia rajoja ja mahdollisuuksia presidentinvaalien konteksti ja pääkirjoitusgenre luovat vaalipääkirjoituksissa kerrotuille tarinoille.
Analyysini jakautuu kolmeen osaan. Kahdessa ensimmäisessä analyysiluvussa hyödynnän pysäytetyn kertomuksen teoriaa ja tutkin pääkirjoituksissa esiintyviä pääteemoja ja vastakkainasetteluja sekä pääkirjoitusten tarinalinjoja eli kertojan ehdottamia toimintaohjelmia. Analyysini kolmannessa osassa tarkastelen sitä, miten pääkirjoitusten kertojat asennoituvat vaaleihin ja ehdokkaisiin.
Tutkimissani vaalipääkirjoituksissa käsitellään melko tavanomaisia ja yllätyksettömiä teemoja kuten ehdokasasettelua, vaaliasetelmaa ja kannatusmittauksia sekä vaalikampanjointia. Sen sijaan vaalipääkirjoitusten vastakkainasettelut ovat pääosin ideologisia: useimmiten vastakkain asetetaan istuva presidentti ja hänen haastajansa sekä vasemmisto ja porvarit. Aamulehti ja Keskisuomalainen asettuvat näissä vastakkainasetteluissa usein haastaja- ja porvariehdokkaiden puolelle. Tätä kuvaa se, että Keskisuomalaisen yleisimpien tarinalinjojen päämäärät ovat toimiva porvariyhteistyö ja keskustan presidenttiehdokkaan vaalimenestys. Aamulehden kertoja puolestaan vaatii presidentti Tarja Halosen haastamista. Helsingin Sanomien kertoja ei valitse puoltaan yhtä selvästi kuin muiden lehtien kertojat. Helsingin Sanomissa esiin nostetut tarinalinjat ja vastakkainasettelut ovat useimmiten sellaisia, joihin kertoja pystyy ottamaan kantaa puolueettomasti.
Eroistaan huolimatta kaikilla aineistoni lehdillä on myös yksi yhteinen tarinalinja ja päämäärä. Kaikkien lehtien pääkirjoituksissa kampanjoidaan todellisen ja aidon vaalikamppailun puolesta, ja kertojat asettuvat puolustamaan demokratiaa, kansanvaltaa, avoimuutta ja julkisuutta.
Tutkimukseni osoittaa, etteivät kaikki sitoutumattomien sanomalehtien vaalipääkirjoitukset olleet puolueettomia vuoden 2006 vaaleissa. Aamulehden pääkirjoituksissa kriittiset arviot kasautuivat Tarja Haloselle, kun taas Helsingin Sanomissa Haloselle kasaantuivat positiiviset arviot. Keskisuomalainen puolestaan kannusti pääministeri Matti Vanhasta ja suhtautui epäluuloisimmin presidentti Haloseen ja hänen tukijoukkoihinsa. Näyttääkin siltä, että presidentinvaalien aikana sanomalehtien vanhat sidokset ja perinteiset tavat käsitellä eri puolueiden ehdokkaita voivat nousta pääkirjoituksissa pintaan.
Aineistoni pääkirjoituksista vain noin kaksi kolmesta täytti pysäytetyn kertomuksen tunnuspiirteet. Osuus olisi todennäköisesti ollut suurempi, jos tutkimieni pääkirjoitusten aiheena olisi ollut jokin ongelma tai uhka, jota käsitellessään sitoutumattomat sanomalehdet olisivat voineet legitiimisti valita puolensa. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että pysäytetyn kertomuksen teoria tarjoaa hedelmällisen lähtökohdan vaalipääkirjoitusten ideologisten valintojen tutkimiseen.
Asiasanat: presidentinvaalit, pääkirjoitukset, narratologia, pysäytetty kertomus