Lukijoiden yhteiskunta. Lukijoiden sosiaalinen toimijuus internetlehti uusisuomi.fi:n blogeissa
HUKKANEN, VIRPI (2008)
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19328
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19328
Tiivistelmä
Pro gradu on tutkielma lukijoiden toimijuudesta internetlehdessä. Empiirisenä aineistona ovat uusisuomi.fi-lehden blogit ja niihin kirjoitetut kommentit. Tutkimus vastaa kysymykseen, millaisia toimijoita lukijoista tulee lehden blogien luomassa julkisuuden tilassa. Kun samassa tilassa toimivat lukijat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, tilaan syntyy oma ihmisten yhteenliittymänsä eli yhteiskunta. Tutkimuksen tavoitteena on vastata myös siihen, millainen yhteiskunta uusisuomi.fi-lehden blogien julkisuuden tilaan syntyy.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kehitellään menetelmää internetlehden lukijoiden sosiaalisen toimijuuden tutkimiseen. Menetelmä pohjautuu Kauko Pietilän ja Klaus Sondermannin (1994) Sanomalehden yhteiskunta –tutkimukseen. Menetelmä on laadullista vuorovaikutuksen tutkimista. Tärkeä osa metodia on teorian pohjalta rakentuva nelikenttä, joka toimii analyysin tulkintakehyksenä. Nelikenttä muodostuu sosiaalisen toimijuuden kahdesta ulottuvuudesta, muodosta ja sisällöstä.
Empiirisessä osuudessa analysoidaan internetlehti uusisuomi.fi:n blogien lukijoiden sosiaalista toimijuutta edellä kehitellyn menetelmän avulla. Tuloksena on neljä erilaista lukijoiden sosiaalisen toimijuuden luokkaa: vastaaja, puhuja, keskustelija ja verkostoituja. Luokat ovat toisiina nähden hierarkisia eli vastaaja on alkeellisin luokka ja verkostoituja kehittynein. Vastaajan sosiaalinen toiminta luo yhteiskunnan alkeistason ja verkostoituja luo modernia yhteiskuntaa. Puhuja ja keskustelija taas luovat yhteisömäisen yhteenliittymän.
Lukijoiden sosiaalista toimintaa uusisuomi.fi-lehden blogeissa rajoittaa rajusti se, että he ovat alisteisessa asemassa blogistiin nähden. Suuri joukko lukijoita vain reagoi blogistin kirjoitukseen, ja modernin yhteiskunnan verkostoissa vaikuttamista ei oikeastaan tapahdu.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kehitellään menetelmää internetlehden lukijoiden sosiaalisen toimijuuden tutkimiseen. Menetelmä pohjautuu Kauko Pietilän ja Klaus Sondermannin (1994) Sanomalehden yhteiskunta –tutkimukseen. Menetelmä on laadullista vuorovaikutuksen tutkimista. Tärkeä osa metodia on teorian pohjalta rakentuva nelikenttä, joka toimii analyysin tulkintakehyksenä. Nelikenttä muodostuu sosiaalisen toimijuuden kahdesta ulottuvuudesta, muodosta ja sisällöstä.
Empiirisessä osuudessa analysoidaan internetlehti uusisuomi.fi:n blogien lukijoiden sosiaalista toimijuutta edellä kehitellyn menetelmän avulla. Tuloksena on neljä erilaista lukijoiden sosiaalisen toimijuuden luokkaa: vastaaja, puhuja, keskustelija ja verkostoituja. Luokat ovat toisiina nähden hierarkisia eli vastaaja on alkeellisin luokka ja verkostoituja kehittynein. Vastaajan sosiaalinen toiminta luo yhteiskunnan alkeistason ja verkostoituja luo modernia yhteiskuntaa. Puhuja ja keskustelija taas luovat yhteisömäisen yhteenliittymän.
Lukijoiden sosiaalista toimintaa uusisuomi.fi-lehden blogeissa rajoittaa rajusti se, että he ovat alisteisessa asemassa blogistiin nähden. Suuri joukko lukijoita vain reagoi blogistin kirjoitukseen, ja modernin yhteiskunnan verkostoissa vaikuttamista ei oikeastaan tapahdu.