Turvallista ja itsetuntoa vahvistavaa koulunkäyntiä -kyläkoulu oppimiskokemuksena
ANTILA, HELI (2008)
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19327
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19327
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyläkoulua oppimisympäristönä. Kyläkouluista ja niiden suurista oppilaskohtaisista kustannuksista keskustellaan paljon, mutta oppimisen näkökulmasta kyläkouluja tuodaan harvoin esille. Yhdysluokkaopetus on yleistä Suomessa, mutta sitä on tutkittu vähän eikä opettajankoulutuskaan anna valmiuksia useista ikäluokista koostuvan yhdysluokan opetukseen.
En pyri tutkimuksellani erottelemaan oikeita tai vääriä käsityksiä kyläkouluista, vaan tarkastelen merkityksiä joita yksittäiset ihmiset ovat kyläkoululle antaneet omien kokemustensa perusteella. Tästä syystä olen valinnut tutkimusmenetelmäkseni fenomenografian, joka soveltuu hyvin ihmisten erilaisten käsitysten tutkimiseen.
Yksittäisellä kyläkoulun opettajalla on vastuu omasta toiminnastaan ja käyttämistään opetusmetodeista. Kyläkoulussa toimiessaan opettajalta edellytetään lisäksi jatkuvaa vastavuoroisuutta vanhempien ja muiden kyläläisten kanssa eli erinomaisia sosiaalisia suhteita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvän kyläkoulun opettajan on ainakin jossain määrin tehtävä myös pyyteetöntä ideointi- ja projektityötä sekä pistettävä ”persoonansa peliin”.
Kyläkoulu näyttäytyy tutkimusaineiston valossa positiivisena oppimisympäristönä, missä yhteisöllisen toiminnan kautta onnistutaan usein saavuttamaan hyvä yhteishenki ja estämään oppilaiden syrjäytymiset. Oppilaiden omatoiminen ja itsenäinen työskentelytapa antavatkin hyvät eväät elämään ja oppilaiden keskinäinen vertaisverkko kasvattaa myös oppilaiden sosiaalista osaamista.
Parhaimmillaan kyläkoulu toimii pedagogisesti miltei mallikouluna, mutta pieni yksikkö on myös helposti haavoittuva. Jo yksittäiset ristiriidat opettajien, opettajan ja oppilaan, opettajan ja vanhempien tai esimerkiksi vanhempien ja kyläläisten välillä voivat tuhota kyläkoulun hyvät mahdollisuudet. Hyvän ilmapiirin säilyttäminen on haasteellista, sillä etenkin kaksiopettajaiset koulut käyvät jatkuvaa puolustustaistelua olemassaolostaan. Tutkimuksessa tuli esille, miten jotkut kunnat tekevät jopa ”pitkäntähtäimen” kouluverkkoselvityksiään muutaman vuoden välein. Lakkautuksen pelko yhdistää kyläläisiä, mutta se voi saada myös eri kylien koulut kilpailemaan keskenään. Lakkautusten perimmäinen syy ei välttämättä ole aina raha, vaan kuilu kylien ja taajamien asukkaiden kesken. Pienissäkään taajamissa kyläkoulujen erityispiirteitä ei välttämättä osata tunnistaa.
Avainsanat: kyläkoulu, yhdysluokka, kyläidentiteetti, fenomenografia
En pyri tutkimuksellani erottelemaan oikeita tai vääriä käsityksiä kyläkouluista, vaan tarkastelen merkityksiä joita yksittäiset ihmiset ovat kyläkoululle antaneet omien kokemustensa perusteella. Tästä syystä olen valinnut tutkimusmenetelmäkseni fenomenografian, joka soveltuu hyvin ihmisten erilaisten käsitysten tutkimiseen.
Yksittäisellä kyläkoulun opettajalla on vastuu omasta toiminnastaan ja käyttämistään opetusmetodeista. Kyläkoulussa toimiessaan opettajalta edellytetään lisäksi jatkuvaa vastavuoroisuutta vanhempien ja muiden kyläläisten kanssa eli erinomaisia sosiaalisia suhteita. Tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvän kyläkoulun opettajan on ainakin jossain määrin tehtävä myös pyyteetöntä ideointi- ja projektityötä sekä pistettävä ”persoonansa peliin”.
Kyläkoulu näyttäytyy tutkimusaineiston valossa positiivisena oppimisympäristönä, missä yhteisöllisen toiminnan kautta onnistutaan usein saavuttamaan hyvä yhteishenki ja estämään oppilaiden syrjäytymiset. Oppilaiden omatoiminen ja itsenäinen työskentelytapa antavatkin hyvät eväät elämään ja oppilaiden keskinäinen vertaisverkko kasvattaa myös oppilaiden sosiaalista osaamista.
Parhaimmillaan kyläkoulu toimii pedagogisesti miltei mallikouluna, mutta pieni yksikkö on myös helposti haavoittuva. Jo yksittäiset ristiriidat opettajien, opettajan ja oppilaan, opettajan ja vanhempien tai esimerkiksi vanhempien ja kyläläisten välillä voivat tuhota kyläkoulun hyvät mahdollisuudet. Hyvän ilmapiirin säilyttäminen on haasteellista, sillä etenkin kaksiopettajaiset koulut käyvät jatkuvaa puolustustaistelua olemassaolostaan. Tutkimuksessa tuli esille, miten jotkut kunnat tekevät jopa ”pitkäntähtäimen” kouluverkkoselvityksiään muutaman vuoden välein. Lakkautuksen pelko yhdistää kyläläisiä, mutta se voi saada myös eri kylien koulut kilpailemaan keskenään. Lakkautusten perimmäinen syy ei välttämättä ole aina raha, vaan kuilu kylien ja taajamien asukkaiden kesken. Pienissäkään taajamissa kyläkoulujen erityispiirteitä ei välttämättä osata tunnistaa.
Avainsanat: kyläkoulu, yhdysluokka, kyläidentiteetti, fenomenografia