L'Appel du Grand Blanc. Une étude comparative sur les représentations touristiques de la nature et des grands espaces de la Laponie finlandaise dans les brochures touristiques en langue francaise

Abstract

Tutkimuksen kohteena olivat Lapin luonnon ja erämaiden representaatiot matkailun kielessä ja turistisessa diskurssissa. Tutkimuksessa analysoitiin Lappia esitteleviä matkailuesitetekstejä, toisaalta ranskalaisten matkanjärjestäjien, toisaalta suomalaisten alueellisten matkailuorganisaatioiden sekä Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) esitteitä. Tutkimuksen perustana on konstruktionismi ja diskurssianalyysi, joiden mukaan tekstit ja diskurssit luovat versioita todellisuudesta ja rakentavat sosiaalista todellisuutta. Teoreettisena pohjana käytettiin kahta toisistaan eroavaa diskurssianalyysin suuntausta, toisaalta ranskalaisen perinteen diskurssianalyysiä ja toisaalta Norman Fairglough’n edustamaa kriittisen diskurssianalyysin suuntausta. Lisäksi tarkasteltiin esitetekstiä tekstityyppien sekä mainonnan kielen yleispiirteiden avulla. Esitetekstit luokiteltiin kuuluviksi operatiiviseen sekä samalla informatiivisen tekstityyppiin. Tutkimus rakentuu pääosin representaation ja diskurssin käsitteille. Diskurssin käsitettä avaamaan käytettiin myös Jarkko Saarisen käsityksiä erämaadiskursseista, joiden avulla tutkittiin suojellun erämaan diskurssin ja turistisen erämaadiskurssin nivoutumista. Matkailun kielelle ominainen turistinen puhetapa sai teoriapohjansa Graham S. Dannin matkailun kielen teoriasta ja analyysin pohjana käytettiin matkailun kielen neljää tekniikkaa, vertailua (comparaison), käsitteiden nimeämistä matkakohteen oman kielen avulla (languaging), avainsanojen avulla luotuja representaatioita (key words, keying) sekä lukijan yksilöimistä ja puhuttelua (ego-targeting). Tässä tutkimuksessa vertailutekniikan analyysi toteutettiin metaforien analyysina, lisäksi avainsanojen ohelle luotiin myös muita, tutkijan omia kategorioita tiettyjen teksteissä toistuvien ilmaisujen perusteella joiden avulla analysoitiin representaatioita. Lukijan yksilöimistä tutkittiin Dominique Maingueneaun ajatusten pohjalta.

Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten laatimissa matkailuteksteissä luontoa kuvataan hieman useammin personnifikaation avulla, sen sijaan suojellun ja arktisen luonnon diskurssia hyödynnettiin kummassakin esiteryhmässä. Lappi representoituu kuitenkin ranskalaisten matkanjärjestäjien kuvauksissa enemmän suurena ja autenttisena erämaa-alueena jonka perifeerisyys rakentuu näin esitteissä hieman hallitsevampana. Länsimaiselle luontokäsitykselle ominainen kulttuurin ulkopuolisuus sekä suojeludiskurssi konstruoitiin ranskalaisissa teksteissä siten hieman korostetummin. Tutkimus paljasti, että ranskalaisten matkanjärjestäjien luontokuvaukset perustuivat suuremmassa määrin menneisyyden ja regression varaan. Tutkimus antoi myös mielenkiintoisia viitteitä etenkin siitä, että hiljaisuus sekä luonnon puhtaus representoidaan esitteissä eri tavalla, sillä suomalaisten matkailuorganisaatioiden teksteissä puhtaus ja hiljaisuus kuvattiin aistihavaintoja, lähinnä kuuloaistimuksia, kuvaavilla ilmauksilla, joiden voi katsoa sisältävän kulttuurisia merkityksiä. Tämä viittaa hiljaisuuden tuotteistamiseen Lapin matkailussa, mutta myös siihen, että hiljaisuus luontoelämyksen osana kuvataan kulttuurisesti eri tavalla.

Asiasanat: matkailu, markkinointiviestintä, matkailuesite, Ranska, Lappi, luonto, erämaa