Neuvostoliiton vallankaappaus 1991 - Helsingin Sanomien ja The Timesin pääkirjoitukset ja kolumnit
RANTANEN, TEA (2008)
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19316
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19316
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on presidentti Mihail Gorbatshovin hetkellisesti syrjäyttänyt Neuvostoliiton vallankaappaus elokuussa 1991.
Tutkimuksen kohteena ovat kahden maansa valtalehden Helsingin Sanomien ja The Timesin pääkirjoitukset ja kolumnit. Tutkimus selvittää miten lehdet käsittelevät vallankaappauspäivien tapahtumia pääkirjoituksissaan ja kolumneissaan, millaisia journalistisia valintoja lehdet tekivät ja millaisia painotuseroja lehtien välille syntyi.
Tutkimuksessa seurataan vallankaappauspäivien tapahtumia presidentti Mihail Gorbatshovin syrjäyttämisestä aina hänen valtaan palauttamiseensa asti. Lehtien ilmestymisaikataulujen vuoksi tutkimusajaksi on rajattu 20.8. – 23.8.1991.
Tutkimusmetodina on käytetty sisällön erittelyä. Lehtien pääkirjoitusten ja kolumnien tutkimiseen on käytetty Veikko Pietilän kuusiosaista suhtautumisluokittelua, jossa tämän tutkimuksen kohteena olleet vallankaappausta, vallankaappaajia, Mihail Gorbatshovia ja Boris Jeltsiniä käsittelevät lausumat on eroteltu lehden suhtautumistavan mukaisesti ehdottoman myönteisestä (++) ehdottoman kielteiseen (- -). Suhtautumistavat, neutraali ja ei osaa sanoa, on tutkimuksessa yhdistetty.
Tutkimus osoittaa, että The Times käyttää Helsingin Sanomia jyrkempiä äänenpainoja lehden virallista kantaa edustavissa pääkirjoituksissa.
Ensimmäisenä tutkimuspäivänä lehtien pääkirjoituksista näkyy tapahtumien yllätyksellisyys ja lehdet ovat pääkirjoituksissaan hyvin lähellä toisiaan sekä journalistisilta vallinnoiltaan että suhtautumistavoiltaan.
Tutkimuksen toisena päivänä lehtien tiet eroavat. The Times tuomitsee vallankaappauksen sekä vallankaappaajat jyrkästi ja nostaa voimakkaasti esiin vallankaappausta vastustavan Boris Jeltsinin. Helsingin Sanomien sävy on huomattavasti varovaisempi. Myös arviot presidentti Mihail Gorbatshovin kohtalosta puuttuvat pääkirjoitussivulta kokonaan.
Tutkimuksen kolmantena päivänä vallankaappaus on ohi ja se näkyy ennen kaikkea Helsingin Sanomien pääkirjoitusten suhtautumistavan jyrkkenemisenä. Lehden pääkirjoitukset tuomitsevat tapahtumat ja vallankaappaajat jyrkästi. Osansa tuomiosta saa myös Suomen hallitus, jota pääkirjoitukset suomivat ankarasti. The Times jatkaa jo toisena tutkimuspäivänä valitsemallaan linjalla.
Tutkimuksen viimeisenä päivänä lehtien pääkirjoitusten välille syntyy eroja lähinnä niiden journalististen valintojen perusteella. Helsingin Sanomat keskittyy pääkirjoituksissaan arvostelemaan Suomen hallituksen toimia, The Times arvioimaan valtaan palautetun Mihail Gorbatshovin ja vallankaappauksen yhteydessä sankarin asemaan nousseen Boris Jeltsinin yhteistyötä.
Tarkasteltaessa lehtien julkaisemia kolumneja, suuria eroja lehtien välille ei synny. Molemmat lehdet arvioivat vallankaappaustapahtumia ja vallankaappaajia pääkirjoituksia jyrkemmin äänenpainoin heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Journalistisissa valinnoissa suurimmat erot syntyvät viimeisenä tutkimuspäivänä 23.8.1991, jolloin Helsingin Sanomat antaa runsaasti palstatilaa Suomen hallituksen toimia arvosteleville kolumnisteille The Timesin kolumnistien keskittyessä arvioimaan pääkirjoitusten tavoin Neuvostoliiton tulevaisuutta sekä Mihail Gorbatshovin ja Boris Jeltsinin yhteistyötä.
Tutkimuksen kohteena ovat kahden maansa valtalehden Helsingin Sanomien ja The Timesin pääkirjoitukset ja kolumnit. Tutkimus selvittää miten lehdet käsittelevät vallankaappauspäivien tapahtumia pääkirjoituksissaan ja kolumneissaan, millaisia journalistisia valintoja lehdet tekivät ja millaisia painotuseroja lehtien välille syntyi.
Tutkimuksessa seurataan vallankaappauspäivien tapahtumia presidentti Mihail Gorbatshovin syrjäyttämisestä aina hänen valtaan palauttamiseensa asti. Lehtien ilmestymisaikataulujen vuoksi tutkimusajaksi on rajattu 20.8. – 23.8.1991.
Tutkimusmetodina on käytetty sisällön erittelyä. Lehtien pääkirjoitusten ja kolumnien tutkimiseen on käytetty Veikko Pietilän kuusiosaista suhtautumisluokittelua, jossa tämän tutkimuksen kohteena olleet vallankaappausta, vallankaappaajia, Mihail Gorbatshovia ja Boris Jeltsiniä käsittelevät lausumat on eroteltu lehden suhtautumistavan mukaisesti ehdottoman myönteisestä (++) ehdottoman kielteiseen (- -). Suhtautumistavat, neutraali ja ei osaa sanoa, on tutkimuksessa yhdistetty.
Tutkimus osoittaa, että The Times käyttää Helsingin Sanomia jyrkempiä äänenpainoja lehden virallista kantaa edustavissa pääkirjoituksissa.
Ensimmäisenä tutkimuspäivänä lehtien pääkirjoituksista näkyy tapahtumien yllätyksellisyys ja lehdet ovat pääkirjoituksissaan hyvin lähellä toisiaan sekä journalistisilta vallinnoiltaan että suhtautumistavoiltaan.
Tutkimuksen toisena päivänä lehtien tiet eroavat. The Times tuomitsee vallankaappauksen sekä vallankaappaajat jyrkästi ja nostaa voimakkaasti esiin vallankaappausta vastustavan Boris Jeltsinin. Helsingin Sanomien sävy on huomattavasti varovaisempi. Myös arviot presidentti Mihail Gorbatshovin kohtalosta puuttuvat pääkirjoitussivulta kokonaan.
Tutkimuksen kolmantena päivänä vallankaappaus on ohi ja se näkyy ennen kaikkea Helsingin Sanomien pääkirjoitusten suhtautumistavan jyrkkenemisenä. Lehden pääkirjoitukset tuomitsevat tapahtumat ja vallankaappaajat jyrkästi. Osansa tuomiosta saa myös Suomen hallitus, jota pääkirjoitukset suomivat ankarasti. The Times jatkaa jo toisena tutkimuspäivänä valitsemallaan linjalla.
Tutkimuksen viimeisenä päivänä lehtien pääkirjoitusten välille syntyy eroja lähinnä niiden journalististen valintojen perusteella. Helsingin Sanomat keskittyy pääkirjoituksissaan arvostelemaan Suomen hallituksen toimia, The Times arvioimaan valtaan palautetun Mihail Gorbatshovin ja vallankaappauksen yhteydessä sankarin asemaan nousseen Boris Jeltsinin yhteistyötä.
Tarkasteltaessa lehtien julkaisemia kolumneja, suuria eroja lehtien välille ei synny. Molemmat lehdet arvioivat vallankaappaustapahtumia ja vallankaappaajia pääkirjoituksia jyrkemmin äänenpainoin heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Journalistisissa valinnoissa suurimmat erot syntyvät viimeisenä tutkimuspäivänä 23.8.1991, jolloin Helsingin Sanomat antaa runsaasti palstatilaa Suomen hallituksen toimia arvosteleville kolumnisteille The Timesin kolumnistien keskittyessä arvioimaan pääkirjoitusten tavoin Neuvostoliiton tulevaisuutta sekä Mihail Gorbatshovin ja Boris Jeltsinin yhteistyötä.