Berliini venäläisten silmin - Reaaliat Wladimir Kaminerin saksankielisessä kertomuskokoelmassa Russendisko sekä niiden käännökset suomennoksessa ja venäjännöksessä
KOKKONEN, TIINA (2008)
KOKKONEN, TIINA
2008
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19314
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19314
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia ns. reaalioita, kulttuurisidonnaisiin käsitteisiin viittaavia kielenkäytön elementtejä. Tarkempana tutkimuskohteena ovat erilaiset käännösstrategiat, joilla reaalia välitetään toiseen kieleen. Tutkimusaineistona käytetään äidinkieleltään venäläisen Wladimir Kaminerin saksaksi kirjoittamaa kertomuskokoelmaa Russendisko sekä sen käännöksiä suomeksi ja venäjäksi.
Kaminer käyttää minä-kerrontaa ja kertomusten pääosissa ovatkin Wladimir Kaminer niminen henkilö sekä hänen venäläiset Saksaan emigroituneet ystävänsä Berliinissä. Siitä syystä teoksessa on runsaasti sekä saksalaisia että neuvostoliittolaisia ja venäläisiä reaalioita. Spekulatiivisesti voidaan ajatella, että Kaminerin saksaksi kirjoittamat venäläisyyteen liittyvät reaaliat ovat jo sinänsä käännöksiä, jolloin venäjännöksessä esiintyvät venäläisyyteen liittyvät reaaliat ovat tavallaan takaisinkäännöksiä. Erilaisten reaaliatyyppien ja reaalioiden kääntämiseen käytettyjen keinojen periaatteellisen tarkastelun lisäksi tutkielman empiirisessä osassa analysoidaan suomentajan ja venäjäntäjän tutkimusaineistossa käyttämät käännösstrategiat sekä pohditaan mahdollisia takaisinkäännöksiä.
Teoria reaalioiden kääntämisestä perustuu pääosin, mutta ei pelkästään, bulgarialaisten tutkijoiden Sergei Vlahovin ja Sider Florinin tutkimukseen reaalioista ja reaalioiden erilaisista käännösstrategioista, joka muodostaa pääosan teoksesta Neperevodimoe v perevode (1980/2006). Tutkimusaineiston reaaliat on jaoteltu Vlahovin ja Florinin mallia mukaillen eri aihepiireihin.
Analyysissa paljastui, että molemmat kääntäjät suosivat suoraa käännöstä reaalian kääntämisessä. Myös vierassanat ja analogiat kuuluivat eniten käytettyihin käännösstrategioihin. Yllättävää oli, ettei kaikkia venäläisiä reaalioita ollut käännetty tutkielmassa luokitellun takaisinkäännöksen mukaan, vaan myös analogiaa oli käytetty reaalian siirtämisessä takaisin lähdekulttuuriinsa. Kuitenkin selvä takaisinkäännöksen ilmiö oli huomattavissa venäläisten reaalioiden kohdalla venäjännöksessä.
Avainsanat: reaalia, kulttuurisidonnainen elementti / käsite, kaunokirjallisuuden kääntäminen, käännösstrategia, emigranttikirjallisuus, ”takaisinkäännös”
Kaminer käyttää minä-kerrontaa ja kertomusten pääosissa ovatkin Wladimir Kaminer niminen henkilö sekä hänen venäläiset Saksaan emigroituneet ystävänsä Berliinissä. Siitä syystä teoksessa on runsaasti sekä saksalaisia että neuvostoliittolaisia ja venäläisiä reaalioita. Spekulatiivisesti voidaan ajatella, että Kaminerin saksaksi kirjoittamat venäläisyyteen liittyvät reaaliat ovat jo sinänsä käännöksiä, jolloin venäjännöksessä esiintyvät venäläisyyteen liittyvät reaaliat ovat tavallaan takaisinkäännöksiä. Erilaisten reaaliatyyppien ja reaalioiden kääntämiseen käytettyjen keinojen periaatteellisen tarkastelun lisäksi tutkielman empiirisessä osassa analysoidaan suomentajan ja venäjäntäjän tutkimusaineistossa käyttämät käännösstrategiat sekä pohditaan mahdollisia takaisinkäännöksiä.
Teoria reaalioiden kääntämisestä perustuu pääosin, mutta ei pelkästään, bulgarialaisten tutkijoiden Sergei Vlahovin ja Sider Florinin tutkimukseen reaalioista ja reaalioiden erilaisista käännösstrategioista, joka muodostaa pääosan teoksesta Neperevodimoe v perevode (1980/2006). Tutkimusaineiston reaaliat on jaoteltu Vlahovin ja Florinin mallia mukaillen eri aihepiireihin.
Analyysissa paljastui, että molemmat kääntäjät suosivat suoraa käännöstä reaalian kääntämisessä. Myös vierassanat ja analogiat kuuluivat eniten käytettyihin käännösstrategioihin. Yllättävää oli, ettei kaikkia venäläisiä reaalioita ollut käännetty tutkielmassa luokitellun takaisinkäännöksen mukaan, vaan myös analogiaa oli käytetty reaalian siirtämisessä takaisin lähdekulttuuriinsa. Kuitenkin selvä takaisinkäännöksen ilmiö oli huomattavissa venäläisten reaalioiden kohdalla venäjännöksessä.
Avainsanat: reaalia, kulttuurisidonnainen elementti / käsite, kaunokirjallisuuden kääntäminen, käännösstrategia, emigranttikirjallisuus, ”takaisinkäännös”