Stéréotypisation d'un peuple dans le discours touristique. Étude sur la représentation des Finlandais en tant qu’habitants d’un pays cible touristique
WANSEN-KASEVA, ANNA (2008)
2008
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19311
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19311
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten ja millä keinoin suomalaiset esitetään ranskalaisissa tai ranskalaisille osoitetuissa, Suomesta kertovissa matkailuteksteissä. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 25 ranskalaisesta sanoma- ja aikakauslehtiartikkelista, yhdestä ranskalaisesta matkaopaskirjasta sekä kolmesta Suomen Matkailunedistämiskeskuksen (MEK) ranskankielisestä matkailuesitteestä.
Tutkimuksen pohjana on diskurssianalyysin näkemys, jonka mukaan tekstin tuottaminen on aina sidoksissa omaan aikaansa ja sen yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin. Aineiston tekstejä käsitellään työssä osana matkailun diskurssia, joka rakentuu matkailuteollisuudelle ominaisista aineksista ja ideologiasta. Lähtöoletuksena on, että matkailudiskurssi on luonteeltaan hyvin myönteisesti sävyttynyttä kohdemaita käsitellessään.
Toisena lähtökohtana ovat kansalliset stereotypiat, joiden luomiseen ja kierrättämiseen media ja sen julkaisemat matkailutekstit osallistuvat. Tavoitteena on analysoida, millaisia keinoja teksteissä käytetään suomalaisista kerrottaessa ja heihin viitattaessa. Näin muodostetaan kuva matkailudiskurssin yleisesti käyttämistä ilmaisukeinoista. Samalla tarkastellaan suomalaisiin liitettyjä nimityksiä, ominaisuuksia ja aktiviteetteja. Stereotypioita käsitellään tutkimuksessa kahdella eri tasolla: stereotyyppisiksi voidaan nimittää sekä diskurssin yleisiä ilmaisukeinoja että suomalaisiin tyypillisesti liitettäviä ominaisuuksia ja uskomuksia.
Stereotypioita välittävän diskurssin perustana ovat geneeriset lauseet, jotka eivät ole sidoksissa tiettyyn aikaan, paikkaan, tapahtumiin tai yksilöihin, vaan ovat muotonsa perusteella yleistettävissä koko kyseessä olevaan ryhmään, tässä tapauksessa suomalaisiin. Yleisiä ilmiöitä matkailumaan asukkaiden kuvaamisessa ovat a) heitä koskevat sananlaskut, b) suomalaisten oman, suomalaisuudesta kertovan puheen siteeraaminen, c) yksilöiden esittäminen ”malli-suomalaisena”, sekä d) maan elämää kuvaavat, vasta kontekstissa merkityksensä saavat ilmaukset kuten ”art de vivre” (elämäntaito) ja ”mode de vie” (elämäntapa).
Matkailudiskurssin myönteinen sävy ulottuu aineistossa usein myös negatiivisiksi luokiteltavien asioiden kuvaukseen, mitä voidaankin odottaa korpusteksteiltä, jotka ovat suorasti tai epäsuorasti yhteydessä matkailuteollisuuteen. Matkailutekstien interdiskursiivisuus, ja sitä kautta stereotyyppisten ominaisuuksien kierrättäminen, on selkeästi nähtävissä joskus jopa suorana kopiointina tekstistä toiseen.
Avainsanat: diskurssianalyysi, stereotypiat, suomalaiset, representaatio
Tutkimuksen pohjana on diskurssianalyysin näkemys, jonka mukaan tekstin tuottaminen on aina sidoksissa omaan aikaansa ja sen yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin. Aineiston tekstejä käsitellään työssä osana matkailun diskurssia, joka rakentuu matkailuteollisuudelle ominaisista aineksista ja ideologiasta. Lähtöoletuksena on, että matkailudiskurssi on luonteeltaan hyvin myönteisesti sävyttynyttä kohdemaita käsitellessään.
Toisena lähtökohtana ovat kansalliset stereotypiat, joiden luomiseen ja kierrättämiseen media ja sen julkaisemat matkailutekstit osallistuvat. Tavoitteena on analysoida, millaisia keinoja teksteissä käytetään suomalaisista kerrottaessa ja heihin viitattaessa. Näin muodostetaan kuva matkailudiskurssin yleisesti käyttämistä ilmaisukeinoista. Samalla tarkastellaan suomalaisiin liitettyjä nimityksiä, ominaisuuksia ja aktiviteetteja. Stereotypioita käsitellään tutkimuksessa kahdella eri tasolla: stereotyyppisiksi voidaan nimittää sekä diskurssin yleisiä ilmaisukeinoja että suomalaisiin tyypillisesti liitettäviä ominaisuuksia ja uskomuksia.
Stereotypioita välittävän diskurssin perustana ovat geneeriset lauseet, jotka eivät ole sidoksissa tiettyyn aikaan, paikkaan, tapahtumiin tai yksilöihin, vaan ovat muotonsa perusteella yleistettävissä koko kyseessä olevaan ryhmään, tässä tapauksessa suomalaisiin. Yleisiä ilmiöitä matkailumaan asukkaiden kuvaamisessa ovat a) heitä koskevat sananlaskut, b) suomalaisten oman, suomalaisuudesta kertovan puheen siteeraaminen, c) yksilöiden esittäminen ”malli-suomalaisena”, sekä d) maan elämää kuvaavat, vasta kontekstissa merkityksensä saavat ilmaukset kuten ”art de vivre” (elämäntaito) ja ”mode de vie” (elämäntapa).
Matkailudiskurssin myönteinen sävy ulottuu aineistossa usein myös negatiivisiksi luokiteltavien asioiden kuvaukseen, mitä voidaankin odottaa korpusteksteiltä, jotka ovat suorasti tai epäsuorasti yhteydessä matkailuteollisuuteen. Matkailutekstien interdiskursiivisuus, ja sitä kautta stereotyyppisten ominaisuuksien kierrättäminen, on selkeästi nähtävissä joskus jopa suorana kopiointina tekstistä toiseen.
Avainsanat: diskurssianalyysi, stereotypiat, suomalaiset, representaatio