Pikku Naisia vai puolinaisia? Sukupuolittuneen subjektin rakentuminen ja katseen strategiat valokuvan vastaanotossa
VAINIKAINEN, ELINA (2008)
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19310
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19310
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee valokuvan kohderyhmävastaanottoa. Tarkoituksena on selvittää, miten kahdeksasluokkalaiset tytöt katsovat teinitytöille suunnatussa SinäMinä-lehdessä julkaistuja kuvituskuvia. Keskeinen tutkimuskysymys on, miten valokuvan visuaalinen järjestys muotoutuu sukupuolen kannalta luentakokemuksessa ja miten tässä kokemuksessa rakentuu naissubjekti. Aihetta lähestytään pääasiassa feministisen elokuvateorian sekä Julia Kristevan filosofian kautta.
Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta keväällä 2003 tehdystä ryhmäkeskustelusta, joissa kummassakin oli mukana neljä tyttöä. Tytöille näytettiin keskustelutilanteen aluksi viisi kuvaa, joista he valitsivat kolme tarkemman keskustelun kohteiksi. Tutkija pyrki ohjailemaan keskustelua vain hyvin vähän. Keskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valokuvaa katsoessa osa katsomisprosessista on tietoista ja strategista: tutkimuksen tytöt rakensivat omaa positiivista identiteettiään tekemällä eroa kuvien kulttuurisesti hyväksyttyyn naiseuteen. Tätä vastakarvaista kuvien lukutapaa tytöt ilmensivät muun muassa naamioimalla kuviin ylenpalttista feminiinisyyttä ja sen myötä etäännyttäen itsensä kuvista. Tytöt tunnistivat kuvien rakennetun luonteen ja asettuivat vastustamaan sitä. Katsomisprosessista osa taas on esitietoista tai alitajuista. Kuvaluennoista nousi esille epäloogisuuksia, jotka toisaalta ilmensivät kuvien itsensä ristiriitaisuuksia, toisaalta tyttöjen vaikeutta hyödyntää katsomisen tietoisia strategioita katsottuaan kuvia tarpeeksi paljon. Luennoista hahmottui myös selkeästi tyttöjen kaipuu yhtenäiseen subjektiviteettiin, jossa sukupuolilla on tarkat rajat.
Tutkimuksen perusteella voi sanoa tyttöjen kuvavastaanoton olevan sekä sekä/että että joko/tai. Tytöt toisaalta osoittivat erinomaista visuaalista lukutaitoa tunnistamalla kuvat kulttuurisiksi konstruktioiksi ja tekemällä pesäeroa alistaviksi tulkittuihin representaatioihin, mutta toisaalta torjuivat systemaattisesti tulkinnan ristiriitaisuudet etenkin sukupuolen suhteen. Tutkimuksen tytöt olivat kulttuurisia Pikku Naisia: tunnistivat kulttuurisesti normatiivisen käsityksen Naisesta, asettuivat vastustamaan sitä mutta kaipuussaan sisäisesti koherenttiin identiteettiin jättivät Naiseuden sinänsä problematisoimatta.
Asiasanat: vastaanottotutkimus, valokuvatutkimus, naistutkimus, tyttötutkimus, visuaalinen järjestys, vastakatse, subjekti
Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta keväällä 2003 tehdystä ryhmäkeskustelusta, joissa kummassakin oli mukana neljä tyttöä. Tytöille näytettiin keskustelutilanteen aluksi viisi kuvaa, joista he valitsivat kolme tarkemman keskustelun kohteiksi. Tutkija pyrki ohjailemaan keskustelua vain hyvin vähän. Keskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valokuvaa katsoessa osa katsomisprosessista on tietoista ja strategista: tutkimuksen tytöt rakensivat omaa positiivista identiteettiään tekemällä eroa kuvien kulttuurisesti hyväksyttyyn naiseuteen. Tätä vastakarvaista kuvien lukutapaa tytöt ilmensivät muun muassa naamioimalla kuviin ylenpalttista feminiinisyyttä ja sen myötä etäännyttäen itsensä kuvista. Tytöt tunnistivat kuvien rakennetun luonteen ja asettuivat vastustamaan sitä. Katsomisprosessista osa taas on esitietoista tai alitajuista. Kuvaluennoista nousi esille epäloogisuuksia, jotka toisaalta ilmensivät kuvien itsensä ristiriitaisuuksia, toisaalta tyttöjen vaikeutta hyödyntää katsomisen tietoisia strategioita katsottuaan kuvia tarpeeksi paljon. Luennoista hahmottui myös selkeästi tyttöjen kaipuu yhtenäiseen subjektiviteettiin, jossa sukupuolilla on tarkat rajat.
Tutkimuksen perusteella voi sanoa tyttöjen kuvavastaanoton olevan sekä sekä/että että joko/tai. Tytöt toisaalta osoittivat erinomaista visuaalista lukutaitoa tunnistamalla kuvat kulttuurisiksi konstruktioiksi ja tekemällä pesäeroa alistaviksi tulkittuihin representaatioihin, mutta toisaalta torjuivat systemaattisesti tulkinnan ristiriitaisuudet etenkin sukupuolen suhteen. Tutkimuksen tytöt olivat kulttuurisia Pikku Naisia: tunnistivat kulttuurisesti normatiivisen käsityksen Naisesta, asettuivat vastustamaan sitä mutta kaipuussaan sisäisesti koherenttiin identiteettiin jättivät Naiseuden sinänsä problematisoimatta.
Asiasanat: vastaanottotutkimus, valokuvatutkimus, naistutkimus, tyttötutkimus, visuaalinen järjestys, vastakatse, subjekti