Kilpailuttaminen lastensuojelussa
LEHTI, ARTTU (2008)
2008
Kansantaloustiede - Economics
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19300
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19300
Tiivistelmä
Kunnat ovat alkaneet 2000-luvulla kilpailuttaa sijaishuoltopaikat, joita hankitaan lastensuojeluun ostopalveluna lain asettamien kynnysrajojen ylittävinä. Kilpailutuksen kohteena olevassa palvelunsisällössä tulee näkyä lapsen edun toteutuminen. Lapsen etu on voimakas käsite lainsäädännössä, ja se tulisi huomioida muita ratkaisuja tehtäessä.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on ollut viime vuodet tasaisessa kasvussa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön juridiset reunaehdot on määritelty hankintalainsäädännössä. Hankintalaki säädettiin 1994, ja sen uudistettu versio tuli voimaan 2007. Hankintalaki ohjaa kilpailutusten toteuttamisia. Julkisilla varoilla on pyrittävä hankkimaan hinta–laatu -suhteeltaan parhaita tuotteita ja palveluja. Toisaalta palveluntarjoajia on kohdeltava yhdenvertaisina ja syrjimättä.
Tutkimuksessa keskitytään vuoden 2006 kahteen yhteishankintaan: Tampereen ja Jyväskylän seudun kilpailutuksiin. Tapaustutkimuksessa vertaillaan kyseisten kilpailutuksien eroja. Tutkimuksen tavoitteena on teemahaastatteluiden avulla selvittää, miten sijaishuoltopaikat ovat kokeneet kilpailutukset sijoitettujen lasten edun toteuttajina ja millaisia vaikutuksia kilpailutuksilla on ollut heidän liiketoimintaansa.
Haastatteluihin osallistui kolmen yrityksen kilpailutuksista vastanneita henkilöitä, jotka olivat osallistuneet kumpaankin kilpailutukseen. Sijaishuoltopaikkojen kilpailutuksen uskotaan jatkossakin jatkuvan. Niiden mielekkyyttä kuitenkin kritisoitiin, ja suoranaisten hyötyjen näkeminen oli haastatelluille vaikeaa. Yrityksen perustehtävässä lasten sijaishuoltopaikkana ja
perustehtävän toteuttamisen tavoissa ei koettu tapahtuneen muutoksia kilpailuttamisen
takia. Yritykset eivät kokeneet julkisen sektorin tavoittelemien hyötyjen, esimerkiksi kustannussäästöjen, toteutuneen. Sijaishuollon kilpailuttamisella ei koettu olevan vaikutusta toiminnan volyymiin haastatelluissa yrityksissä. Haastatelluissa yrityksissä ei
nähty vaikuttaneen toimintaan, oliko tullut valituksi puitesopimusrinkiin kilpailutuksessa vai ei. Vaikka itse kilpailutus kohteleekin palveluntarjoajia samanarvoisesti, yrityksen toiminnalle asetettavat vaatimukset esimerkiksi lääninhallituksen toimilupien myöntämisen suhteen koettiin asettavan yritykset eriarvoiseen asemaan. Nämä vaikuttavat välillisesti kilpailutuksen tasapuolisuuteen.
Avainsanat: kilpailuttaminen, hankintalaki, lastensuojelu, sijaishuolto
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on ollut viime vuodet tasaisessa kasvussa. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön juridiset reunaehdot on määritelty hankintalainsäädännössä. Hankintalaki säädettiin 1994, ja sen uudistettu versio tuli voimaan 2007. Hankintalaki ohjaa kilpailutusten toteuttamisia. Julkisilla varoilla on pyrittävä hankkimaan hinta–laatu -suhteeltaan parhaita tuotteita ja palveluja. Toisaalta palveluntarjoajia on kohdeltava yhdenvertaisina ja syrjimättä.
Tutkimuksessa keskitytään vuoden 2006 kahteen yhteishankintaan: Tampereen ja Jyväskylän seudun kilpailutuksiin. Tapaustutkimuksessa vertaillaan kyseisten kilpailutuksien eroja. Tutkimuksen tavoitteena on teemahaastatteluiden avulla selvittää, miten sijaishuoltopaikat ovat kokeneet kilpailutukset sijoitettujen lasten edun toteuttajina ja millaisia vaikutuksia kilpailutuksilla on ollut heidän liiketoimintaansa.
Haastatteluihin osallistui kolmen yrityksen kilpailutuksista vastanneita henkilöitä, jotka olivat osallistuneet kumpaankin kilpailutukseen. Sijaishuoltopaikkojen kilpailutuksen uskotaan jatkossakin jatkuvan. Niiden mielekkyyttä kuitenkin kritisoitiin, ja suoranaisten hyötyjen näkeminen oli haastatelluille vaikeaa. Yrityksen perustehtävässä lasten sijaishuoltopaikkana ja
perustehtävän toteuttamisen tavoissa ei koettu tapahtuneen muutoksia kilpailuttamisen
takia. Yritykset eivät kokeneet julkisen sektorin tavoittelemien hyötyjen, esimerkiksi kustannussäästöjen, toteutuneen. Sijaishuollon kilpailuttamisella ei koettu olevan vaikutusta toiminnan volyymiin haastatelluissa yrityksissä. Haastatelluissa yrityksissä ei
nähty vaikuttaneen toimintaan, oliko tullut valituksi puitesopimusrinkiin kilpailutuksessa vai ei. Vaikka itse kilpailutus kohteleekin palveluntarjoajia samanarvoisesti, yrityksen toiminnalle asetettavat vaatimukset esimerkiksi lääninhallituksen toimilupien myöntämisen suhteen koettiin asettavan yritykset eriarvoiseen asemaan. Nämä vaikuttavat välillisesti kilpailutuksen tasapuolisuuteen.
Avainsanat: kilpailuttaminen, hankintalaki, lastensuojelu, sijaishuolto