5-, 6- ja 7-vuotiaiden lasten kielellisen prosessoinnin piirteitä

Abstract

Tutkimuksen tavoite oli kuvailla ja vertailla 5-7-vuotiaiden lasten kielellisen prosessoinnin piirteitä äänne-, sana- ja lausetasolla. Tutkimusnäkökulma oli psykolingvistinen ja kehityspsykologinen. Tutkittavat olivat 5- ja 6-vuotiaita päiväkerholaisia ja päiväkotilapsia sekä 7-vuotiaita koulunkäyntiään aloittavia lapsia. Koko tutkimukseen osallistui 29 lasta, joihinkin tutkimuksen osa-alueisiin yhteensä 57 lasta. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin muuttujakohtaisia tehtäviä, jotka lapset tekivät pienryhmissä tai yksittäin tutkijan kanssa.Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voi todeta, että kielellisessä prosessoinnissa tapahtuu muutoksia ikäjaksolla 5-7 vuotta ja että erot samanikäisten kesken ovat suuret.Äännetasolla tutkittiin kielen fonologisten yksiköiden tuottamista ja mieltämistä. Komponentteina tällä tasolla olivat artikulaatio, alkeislukutaito ja fonologinen tietoisuus. Tutkituilla lapsilla oli s:n ja r:n tuottamiseen liittyviä funktionaalisia äännevirheitä, yleensä vain toinen niistä. Fonologisen tietoisuuden tasossa eri-ikäisten erot olivat suhteellisen pienet päinvastoin kuin alkeislukutaidossa, kuten kirjainten nimeämisessä.Sanatasolla selvitettiin sanastollisen aineksen mieltämistä. 7-vuotiaat pystyivät mieltämään peruskäsitteiden lisäksi ylä- ja alakäsitteitä, osalle 5- ja 6-vuotiaista sen sijaan tuotti vaikeuksia hahmottaa tiettyjä ylä- ja alakäsitteitä. Abstraktisille sanoille annetuista selityksistä enemmistö perustui konkreettisiin kokemuksiin ja mielikuviin kaikissa ikäryhmissä. Käsitteiden ominaisuuksien mieltämisessä ja yläkäsitteiden nimeämisessä tapahtuu huomattavaa kehitystä ikävuosien 5-7 välillä tutkimustulosten mukaan.Lausetasolla tutkittiin kielellisten segmenttien prosessoimista ja muistamista. Tulosten mukaan lauseiden muistamisessa ja ymmärtämisessä tapahtuu muutoksia ikävuosina 5-7. Kaikissa ikäryhmissä muistettiin lauseiden sisältö huomattavasti paremmin kuin lauseiden sanatarkka muoto. Lauseiden pituuden ja kompleksisuuden lisääntyessä kasvoivat erot eri ikäryhmien välillä. Lausetulkinnan virhevastaukset selittyivät psykolingvististen ja syntaktisten selitysmallien pohjalta.Tutkitut osa-alueet olivat positiivisesti korrelatiivisessa yhteydessä toisiinsa. Useiden äänne-, sana- ja lausetason prosessointia edellyttävien tehtävien korrelatiivinen yhteys oli tilastollisesti merkitsevä.Asiasanat: kielellinen kehitys - lapset, muisti - lapset, lastenkieli - esikouluikäiset