Sukupuolesta ja vastaan. Tutkielma sukupuolen moniselitteisyydestä

Abstract

Pro gradu -tutkielman aiheena on postmoderni sukupuoliteoria, joka nousi esiin 1980-luvulla ja on ollut sen jälkeen vilkkaan keskustelun kohteena sukupuolen tutkimuksessa. Sukupuolien ymmärretään tämän käsityskannan mukaan määrittyvän paljon moniulotteisemmin kuin essentialistinen ja biologisia seikkoja painottavat perinteiset käsitykset sukupuolesta. Tutkielmassa selvitetään, millä perusteilla postmoderniin sukupuolikäsitykseen voidaan päätyä. Kyseessä on eräänlainen genealogia, jossa seurataan sukupuolen käsitteen kehittymistä ja hahmotetaan, minkälainen ristiriitojen, historian ja perustelujen maasto sukupuolen ongelmaan liittyy.

Tutkielmani lähdeaineisto muodostuu pääasiassa filosofian piiriin lukeutuvista teoksista. Pyrkimykseni on kuitenkin koota yhteen eri tieteenaloilla ( mm. sosiologiassa, psykologiassa ja biologiassa) tehtyjä pohdiskeluja sukupuolesta, joten tutkielmassa painottuu poikkitieteellinen ja historiallinen lähestymistapa.

Tutkielmani metodia kutsun teoreettiseksi analyysiksi, joka perustuu aikaisempaan tutkimukseen ja omaan aivotoimintaani. Tutkimusorientaationi pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan todellisuus rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Sen mukaan ei ole mitään diskursiivisesti autonomisia, neutraaleja tietämyksiä, vaan jopa kaikkein konkreettisimmat tosiseikat ovat sosiaalisesti rakentuneita.

Tutkielmassa on selvennetty sukupuolen käsitettä ja siihen liittyviä muita käsitteitä (esim. sukupuolirooli, sukupuoli-identiteetti ja seksuaali-identiteetti) jakamalla käsite useisiin eri tasoihin tai aspekteihin. Erottelu biologiseen (sex) ja sosiaaliseen sukupuoleen (gender) on perusjako, joka jaetaan edelleen useiksi alatasoiksi. Sukupuoleen kasvamisen kulttuurishistoriallinen analyysi johdattaa pohtimaan "luonnollisen" ja "normaalin" käsitteitä, mikä puolestaan antaa välineitä tulkita sitä, miksi länsimaisen tieteen valossa feminiinisyys ja maskuliinisuus usein näyttävät universaaleilta käsitteiltä.

Biologisen sukupuolen käsitteen analyysin johtopäätöksenä on puolestaan se, että ihmisen niin sanottu biologinen sukupuolikin on hyvin moniselitteinen: "mies" ja "nainen" eivät ole olemassa biologisellakaan tasolla muuttumattomina ja eroteltavina entiteetteinä. Ihminen on monisukupuolinen laji, jonka sukupuolisuus on jatkumo. Myös länsimaisen kulttuurin historia sisältää erilaisia sukupuolikäsityksiä, jotka ovat vaihdelleet maittain ja muotivirtausten mukaan. Sukupuolten keskinäiset suhteet nykyisessä länsimaisessa sukupuoli-ideologiassa voidaan tiivistää termeihin komplementaarisuus, polaarisuus, relationaalisuus, hierarkisuus ja heteroseksistisyys.

Tutkielmassa tuodaan esiin, että sukupuoli-ideologian normatiivista halu/ruumis/rooli -yhdistelmää on mahdollista rikkoa sekä miten ja keiden kautta se toteutuu. Valtakulttuuri on kuitenkin historian kuluessa joko kriminalisoinut, medikalisoinut, tehnyt naurunalaiseksi tai sivuuttanut omista normeistaan poikkeavat identiteetit. Analyysi sosiaalisesti rakentuneesta sukupuolesta johtaa pohtimaan näkemystä, että sukupuoli ei sijaitse ruumiissa eikä psyykessä, vaan rakentuu jatkuvasti arjen toiminnassa ja sosiaalisissa prosesseissa. Se että sukupuolten välille löydetään biologisia, psykologisia ja sosiaalisia eroja, on seurausta sukupuolen ajattelemisesta kahtena eikä siitä, että kyseiset erot itsessään tekisivät sukupuolen kahdeksi. Sukupuolen ja seksuaalisuuden yhteys ei myöskään ole itsestäänselvä ja "luonnollinen", vaan sosiaalisesti rakennettu ja ylläpidetty. Toistolla tuotetaan normaliteetteja ja luonnollisuuksia, joista tulee totuuksia. Tutkielmassa päädytään ajatukseen, että sukupuoli on oikeastaan enemmän verbi kuin substantiivi.

Avainsanat: sukupuoli – postmoderni sukupuoliteoria – ihminen monisukupuolisena lajina – sukupuolikäsitysten kulttuurinen vaihtelu