Sukupuolten välinen tasa-arvo Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa projekteissa
RINTALA, MELINA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RINTALA, MELINA
2008
Sosiologia, Pori - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-07Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan, minkälaisena sukupuolten välinen tasa-arvo määrittyy Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa projekteissa.
EU:n kaikissa hankkeissa sukupuolten välinen tasa-arvo kulkee läpäisyperiaatteena. Yksi merkittävimpiä keinoja Suomessa, joilla EU pyrkii tasa-arvoa edistämään, on tasa-arvo-tavoitteen kirjaaminen rahoituksen saamisen edellytykseksi Euroopan sosiaalirahaston (ERS) projekteihin, eli rahoitusta haettaessa, hakijoiden on perusteltava, millä tavoin tuleva hanke tulee edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tuloksia seurataan projektin kuluessa väliarvioinneilla ja sen päätyttyä loppuraportissa.
Aineistona ovat 43 ESR –rahoitteisten projektin loppuraportit ja erityisesti niissä esiintyviä tasa-arvotekstit. Tekstit ovat kirjoittaneet hankkeiden projektipäälliköt. Hankkeet kuuluvat EU:n Tavoite 3-ohjelman, Toimintalinja 2:n ja Toimenpidekokonaisuus 2.1:een. Tämän toimenpidekokonaisuuden projektien hankkeiden päätavoite on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen.
Tutkielmassa tukitaan, miten projektipäälliköiden teksteissä kuvataan ja määritellään sukupuoltenvälistä tasa-arvoa ja miten projektit pyrkivät tasa-arvotavoitteeseen. Korostuuko raporteissa muodollinen tasa-arvo, mahdollisuuksien tasa-arvo vai toteutunut tasa-arvo?
Tulosten mukaan tasa-arvoa ei varsinaisesti määritellä loppuraporteissa juuri ollenkaan, vaan lähinnä luetellaan seikkoja, jotka ovat tasa-arvokehityksen esteenä. Tällaisia esteitä ovat mm. työelämän segregaatio, perinteiset ajatus- ja roolimallit työelämässä, joita on vaikea muuttaa, opiskelun tai työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeus sekä naisten heikko itsetunto. Aineistossa korostui yhtäläisiä mahdollisuuksia molemmille sukupuolille painottava tasa-arvoulottuvuus. Lopputulosten tasa-arvo eli esimerkiksi palkkatasa-arvo ei ollut yhdenkään projektin tavoitteena.
Projektien selvästi yleisin keino edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, oli työllistää naisia ei -perinteisille aloille, kuten tekniikan alalle ja kuljetusalalle. Projektien kohderyhmänä olivat lähes pelkästään naiset. Kokonaan miehille suunnattuja projekteja ei aineistossa ollut yhtään. Johtopäätöksenä tästä oli, että ESR -projekteilla sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään kohdistamalla muutos naisiin, eikä esimerkiksi politiikan prosesseihin ja yhteiskunnan rakenteisiin.
EU:n kaikissa hankkeissa sukupuolten välinen tasa-arvo kulkee läpäisyperiaatteena. Yksi merkittävimpiä keinoja Suomessa, joilla EU pyrkii tasa-arvoa edistämään, on tasa-arvo-tavoitteen kirjaaminen rahoituksen saamisen edellytykseksi Euroopan sosiaalirahaston (ERS) projekteihin, eli rahoitusta haettaessa, hakijoiden on perusteltava, millä tavoin tuleva hanke tulee edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tuloksia seurataan projektin kuluessa väliarvioinneilla ja sen päätyttyä loppuraportissa.
Aineistona ovat 43 ESR –rahoitteisten projektin loppuraportit ja erityisesti niissä esiintyviä tasa-arvotekstit. Tekstit ovat kirjoittaneet hankkeiden projektipäälliköt. Hankkeet kuuluvat EU:n Tavoite 3-ohjelman, Toimintalinja 2:n ja Toimenpidekokonaisuus 2.1:een. Tämän toimenpidekokonaisuuden projektien hankkeiden päätavoite on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen.
Tutkielmassa tukitaan, miten projektipäälliköiden teksteissä kuvataan ja määritellään sukupuoltenvälistä tasa-arvoa ja miten projektit pyrkivät tasa-arvotavoitteeseen. Korostuuko raporteissa muodollinen tasa-arvo, mahdollisuuksien tasa-arvo vai toteutunut tasa-arvo?
Tulosten mukaan tasa-arvoa ei varsinaisesti määritellä loppuraporteissa juuri ollenkaan, vaan lähinnä luetellaan seikkoja, jotka ovat tasa-arvokehityksen esteenä. Tällaisia esteitä ovat mm. työelämän segregaatio, perinteiset ajatus- ja roolimallit työelämässä, joita on vaikea muuttaa, opiskelun tai työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeus sekä naisten heikko itsetunto. Aineistossa korostui yhtäläisiä mahdollisuuksia molemmille sukupuolille painottava tasa-arvoulottuvuus. Lopputulosten tasa-arvo eli esimerkiksi palkkatasa-arvo ei ollut yhdenkään projektin tavoitteena.
Projektien selvästi yleisin keino edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, oli työllistää naisia ei -perinteisille aloille, kuten tekniikan alalle ja kuljetusalalle. Projektien kohderyhmänä olivat lähes pelkästään naiset. Kokonaan miehille suunnattuja projekteja ei aineistossa ollut yhtään. Johtopäätöksenä tästä oli, että ESR -projekteilla sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään kohdistamalla muutos naisiin, eikä esimerkiksi politiikan prosesseihin ja yhteiskunnan rakenteisiin.