‘‘If Ye Break Faith…’’ - L.M. Montgomery’s Rilla of Ingleside as a Representation of a Nation in War and the Mythical Meanings and Memories of the Great War in Canada
MALIN, MINNA (2008)
MALIN, MINNA
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-07-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19243
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19243
Tiivistelmä
Työssäni käsittelen kanadalaisen kirjailijan L.M. Montgomeryn Anna-sarjan kahdeksatta teosta eli Kotikunnaan Rillaa (Rilla of Ingleside) ensimmäisen maailmansodan aikana alkunsa saaneen ns. ”sotamyytin” näkökulmasta, jonka Jonathan F. Vance esittelee teoksessaan Death So Noble. Tämä myytti määräsi millaisena sota haluttiin muistaa, vaikka se oli usein melko paljon ristiriidassa todellisuuden ja historiallisten faktojen kanssa. Myyttiä tarvittiin selittämään sodan merkitystä ja lohduttamaan sodasta kärsineitä, tuomaan parempaa huomista. Tutkin millaisen kuvan sodasta ja kotirintamasta kirja antaa ja miksi. Johdatan lukijan ensin aiheeseen selvittämällä Montgomeryn omaa näkökantaa ensimmäiseen maailmansotaan ja tutkimalla Kotikunnaan Rillaa edeltäviä teoksia, jotka Montgomery kirjoitti sodan aikana ja joissa on runsaasti vaikutteita sodasta. Nämä kirjat – Annan unelmavuodet (Anne of the Island), Anna omassa kodissaan (Anne’s House of Dreams) ja varsinkin Sateenkaarinotko (Rainbow Valley) toimivat ikään kuin johdantona varsinaiselle sotaromaanille, Kotikunnaan Rillalle. Tämän jälkeen käsittelen lyhyesti sotaa pääpiirteissään sekä esittelen sotamyytin keskeisimmät piirteet.
Varsinaisessa analyysissa käsittelen kirjan antamaa kuvaa sodasta ensin erilaisten teemojen kautta, sitten käsittelemällä myytin kuusi eri tasoa yksitellen. Ensimmäinen maailmansota oli Blythen perheelle ennen kaikkea ristiriitainen tunnetason kokemus, sillä taisteluja ei käyty omalla maankamaralla, mutta silti maa oli sotatilassa. Kotikunnaan Rillassa yksi toistuvista teemoista on politiikka, niin sisä- kuin ulkopolitiikka, mistä yllättäen keskustelevat naiset. Naisten rooli on hyvin monimuotoinen teoksessa: toisaalta heidän elämänsä muuttuu radikaalisti heidän joutuessaan esim. vastaamaan ns. miesten töistä, mutta toisaalta se on vain jatkumoa entiseen elämään. Rillakin valitsee lopussa perinteisen roolin äitinä ja vaimona. Kotikunnaan Rillassa on paljon erilaisia sotilastyyppejä, mutta yhteistä heille kaikille on se, että värväydyttyään heistä tulee eräänlaisia sankareita, jotka eivät koskaan enää ole entisensä. Yksi mielenkiintoisimmista sotilaista kirjassa on Annan toiseksi vanhin poika Walter Blythe, jonka esikuvana on ollut kanadalainen sotilaslääkäri ja ”In Flanders Fields” – runon kirjoittaja John McCrae.
Myytin mukaisesti sotaa pidetään oikeutettuna Kotikunnaan Rillassa ja sen katsotaan tuovan lopulta hyvää maailmaan. Sodan uhrauksia pidetään sen arvoisina. Sotilaat taistelevat kuin ristiretkeläiset hunneja vastaan ja heidät kuvataan ylösnousevina, ikuisesti elävinä sankareina. Sota kuvataan kirjassa ennen kaikkea kunniallisen keskiluokan näkökulmasta, mutta toisaalta kotiapulainen Susan Baker tuo esille työväenluokan kokemuksia. Sotaa käsitellään myös huumorin avulla, korostaen positiivisia seikkoja. Tärkeimpänä ajatuksena teoksessa on uhrausten muistaminen ja lupausten pitäminen, ”keeping faith.” Jotta sotilaat eivät olisi kuolleet turhaan, heidät ja ne arvot, joiden puolesta he taistelivat tuli muistaa ikuisesti. Oli jatkettava taistelua, kunnes maailma olisi parempi paikka. Rilla koettaa toimia tämän lupauksen mukaisesti. Myytin yhtenä tavoitteena oli herättää kansallistunnetta ja jossakin suhteessa tämä onnistuikin. Tämä seikka näkyy myös Kotikunnaan Rillassa, jonka Montgomeryn sanotaankin kirjoittaneen ”tarkoituksella.”
Työni johtopäätös on, että Kotikunnaan Rilla sisältää selkeästi kaikki sotamyytin keskeisimmät piirteet. Montgomeryn teoksesta löytyy kuitenkin myös muutamia myytin vastaisia piirteitä, mikä osoittaa, että kirjailija sittenkin halusi jossain määrin kritisoida sotaa ja sen valtavia uhrauksia.
Avainsanat: Rilla of Ingleside, L.M. Montgomery, ensimmäinen maailmansota, Kanada
Varsinaisessa analyysissa käsittelen kirjan antamaa kuvaa sodasta ensin erilaisten teemojen kautta, sitten käsittelemällä myytin kuusi eri tasoa yksitellen. Ensimmäinen maailmansota oli Blythen perheelle ennen kaikkea ristiriitainen tunnetason kokemus, sillä taisteluja ei käyty omalla maankamaralla, mutta silti maa oli sotatilassa. Kotikunnaan Rillassa yksi toistuvista teemoista on politiikka, niin sisä- kuin ulkopolitiikka, mistä yllättäen keskustelevat naiset. Naisten rooli on hyvin monimuotoinen teoksessa: toisaalta heidän elämänsä muuttuu radikaalisti heidän joutuessaan esim. vastaamaan ns. miesten töistä, mutta toisaalta se on vain jatkumoa entiseen elämään. Rillakin valitsee lopussa perinteisen roolin äitinä ja vaimona. Kotikunnaan Rillassa on paljon erilaisia sotilastyyppejä, mutta yhteistä heille kaikille on se, että värväydyttyään heistä tulee eräänlaisia sankareita, jotka eivät koskaan enää ole entisensä. Yksi mielenkiintoisimmista sotilaista kirjassa on Annan toiseksi vanhin poika Walter Blythe, jonka esikuvana on ollut kanadalainen sotilaslääkäri ja ”In Flanders Fields” – runon kirjoittaja John McCrae.
Myytin mukaisesti sotaa pidetään oikeutettuna Kotikunnaan Rillassa ja sen katsotaan tuovan lopulta hyvää maailmaan. Sodan uhrauksia pidetään sen arvoisina. Sotilaat taistelevat kuin ristiretkeläiset hunneja vastaan ja heidät kuvataan ylösnousevina, ikuisesti elävinä sankareina. Sota kuvataan kirjassa ennen kaikkea kunniallisen keskiluokan näkökulmasta, mutta toisaalta kotiapulainen Susan Baker tuo esille työväenluokan kokemuksia. Sotaa käsitellään myös huumorin avulla, korostaen positiivisia seikkoja. Tärkeimpänä ajatuksena teoksessa on uhrausten muistaminen ja lupausten pitäminen, ”keeping faith.” Jotta sotilaat eivät olisi kuolleet turhaan, heidät ja ne arvot, joiden puolesta he taistelivat tuli muistaa ikuisesti. Oli jatkettava taistelua, kunnes maailma olisi parempi paikka. Rilla koettaa toimia tämän lupauksen mukaisesti. Myytin yhtenä tavoitteena oli herättää kansallistunnetta ja jossakin suhteessa tämä onnistuikin. Tämä seikka näkyy myös Kotikunnaan Rillassa, jonka Montgomeryn sanotaankin kirjoittaneen ”tarkoituksella.”
Työni johtopäätös on, että Kotikunnaan Rilla sisältää selkeästi kaikki sotamyytin keskeisimmät piirteet. Montgomeryn teoksesta löytyy kuitenkin myös muutamia myytin vastaisia piirteitä, mikä osoittaa, että kirjailija sittenkin halusi jossain määrin kritisoida sotaa ja sen valtavia uhrauksia.
Avainsanat: Rilla of Ingleside, L.M. Montgomery, ensimmäinen maailmansota, Kanada