Kouluviihtyvyydestä kouluhyvinvointiin - Case - Parkanon yhteiskoulu
PALONEVA, PIRJO (2008)
2008
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19234
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19234
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin Parkanon yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaisten kouluviihtyvyyttä vuosina 1996 ja 2003 lomakekyselynä. Vuonna 2008 suoritettiin internet-pohjainen koulun hyvinvointiprofiili kysely ja mitkä tekijät vaikuttavat koulussa viihtymiseen. Tavoitteena oli saada oppilaiden mielipiteitä siitä, miten kouluviihtyvyyttä ja koulun hyvinvointia voidaan parantaa.
Vuosina 1996 ja 2003 käytettiin kouluelämän laadun mittarina kansainvälisessä arvioinnissa Williamsin ja Battenin (1981) konstruoimaa ja Ainleyn muokkaamaa (1986, 1989) kyselylomaketta. Kouluelämän laadun osa-alueita olivat yleinen kouluviihtyvyys, koulukielteisyys, menestymismahdollisuudet ja identiteetin ja statuksen kehittyminen koulussa. Lisäksi mitattiin opettajan ja oppilaan välistä suhdetta. Vuonna 2008 tehtiin koulun hyvinvointiprofiili internet-kysely, joka perustui Anne Konun kehittelemään koulun hyvinvointimalliin.
Hyvinvointi jaettiin neljään osa-alueeseen, mutta terveystilanosiota en käyttänyt tutkimuksessani. Tutkimukseen kuului koulun olosuhteet (having), sosiaaliset suhteet (loving) ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen (being). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Parkanon yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat viihtyvät Parkanon yhteiskoulussa pääasiassa hyvin. Tutkimuksiin osallistuneet yhdeksäsluokkalaiset oppilaat vuosina 1996, 2003 ja 2008 ovat edustaneet hyvin tutkimusaineistoa, koska vastausprosentit ovat olleet korkeita. Aineistot vuosilta 1996 ja 2003 on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmalla ja vuoden 2008 aineistosta on saatu tuloksia suoraan koulun hyvinvointiprofiilivastauksista. Osaan vastauksista olen kehitellyt omia taulukoita. Avoimia vastauksia olen analysoinut erikseen. Parhaimmat tulokset tulivat osiosta koulun sosiaaliset suhteet. Huomattavin muutos tutkimustuloksissa on poikien osalta, joka osoittaa, että myös pojat kokevat sosiaaliset suhteet tärkeiksi. Verrattaessa koko maan tuloksiin ei suuria eroja ole, vaan Parkanon yhteiskoulun oppilaat pitävät kouluaan hyvänä kouluna opiskella.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Parkanon yhteiskoulun kouluviihtyvyyden ja kouluhyvinvointi osa-alueiden parantamiseksi.
Avainsanat: kouluviihtyvyys, kouluhyvinvointi, sosiaaliset suhteet, koulu, yhteisöllisyys
Vuosina 1996 ja 2003 käytettiin kouluelämän laadun mittarina kansainvälisessä arvioinnissa Williamsin ja Battenin (1981) konstruoimaa ja Ainleyn muokkaamaa (1986, 1989) kyselylomaketta. Kouluelämän laadun osa-alueita olivat yleinen kouluviihtyvyys, koulukielteisyys, menestymismahdollisuudet ja identiteetin ja statuksen kehittyminen koulussa. Lisäksi mitattiin opettajan ja oppilaan välistä suhdetta. Vuonna 2008 tehtiin koulun hyvinvointiprofiili internet-kysely, joka perustui Anne Konun kehittelemään koulun hyvinvointimalliin.
Hyvinvointi jaettiin neljään osa-alueeseen, mutta terveystilanosiota en käyttänyt tutkimuksessani. Tutkimukseen kuului koulun olosuhteet (having), sosiaaliset suhteet (loving) ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen (being). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Parkanon yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaat viihtyvät Parkanon yhteiskoulussa pääasiassa hyvin. Tutkimuksiin osallistuneet yhdeksäsluokkalaiset oppilaat vuosina 1996, 2003 ja 2008 ovat edustaneet hyvin tutkimusaineistoa, koska vastausprosentit ovat olleet korkeita. Aineistot vuosilta 1996 ja 2003 on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelmalla ja vuoden 2008 aineistosta on saatu tuloksia suoraan koulun hyvinvointiprofiilivastauksista. Osaan vastauksista olen kehitellyt omia taulukoita. Avoimia vastauksia olen analysoinut erikseen. Parhaimmat tulokset tulivat osiosta koulun sosiaaliset suhteet. Huomattavin muutos tutkimustuloksissa on poikien osalta, joka osoittaa, että myös pojat kokevat sosiaaliset suhteet tärkeiksi. Verrattaessa koko maan tuloksiin ei suuria eroja ole, vaan Parkanon yhteiskoulun oppilaat pitävät kouluaan hyvänä kouluna opiskella.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Parkanon yhteiskoulun kouluviihtyvyyden ja kouluhyvinvointi osa-alueiden parantamiseksi.
Avainsanat: kouluviihtyvyys, kouluhyvinvointi, sosiaaliset suhteet, koulu, yhteisöllisyys