Keskustelu kansallisesta vähemmistöasemasta Ruotsin lehdistössä. Kehysanalyysi Dagens Nyheterin ja Svenska Dagbladetin kirjoittelusta ennen ja jälkeen vuoden 1999 valtiopäiväpäätöksen

Abstract

Tutkin pro gradu -työssäni, miten Ruotsin valtakunnalliset lehdet Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet ovat kuvanneet kansallista vähemmistöasemaa. Joulukuussa 1999 Ruotsin valtiopäivät hyväksyi suomen, tornionlaaksonsuomen, saamen, jiddishin ja romani chibin kansallisiksi vähemmistökieliksi ja kielten puhujat maan virallisiksi vähemmistöiksi. Tutkielmassani selvitin, miten lehdet ovat seuranneet hankkeen valmistelua ja siitä päättämistä ja loin katsauksen myös siihen, mitä lehtijuttujen valossa vähemmistöasemasta on seurannut.

Keräsin aineiston sähköisistä arkistoista. Dagens Nyheterin (DN) osalta juttuja oli saatavissa sähköisesti vuodesta 1992 lähtien ja Svenska Dagbladetin (SvD) osalta vuodesta 1995. Ulotin haun näistä vuosista syyskuuhun 2005. Varsinaiseen tarkasteluun kelpuutin 488 juttua, joista 300 on julkaistu DN:ssä ja 188 SvD:ssä. Vuonna 1996 tai sitä ennen ilmestyneet jutut kuvaavat vähemmistöprosessin käynnistämistä, vuosien 1997–1999 jutut vähemmistöaseman valmistelua ja päätöksentekoa ja vuosien 2000–2005 materiaali sitä, mitä vähemmistöasemasta juttujen mukaan seurasi. Sovelsin kahteen ensimmäiseen aikajaksoon kehysanalyysiä ja poimin lisäksi osan vuosien 1997–1999 jutuista määrälliseen analyysiin. Lopuksi kuvailin vähemmistöaseman seurauksia vuosien 2000–2005 juttujen pohjalta.

Määrällisen analyysin mukaan lehdissä esiintyneet toimijat ovat suhtautuneet vähemmistöasemaan, siis siihen, että Ruotsi tunnustaa vähemmistöjä ja vähemmistökieliä, valtaosin myönteisesti. Sen sijaan lehdissä on väitelty runsaasti siitä, mille kielille asema kuuluu. Erityisesti on keskusteltu suomesta ja jiddishistä. Toimijoiden joukossa näkyvimpiä ovat ruotsalaiset virkamiehet ja asiantuntijat. Vähemmistöistä vain juutalaiset ovat toimijoina merkittävästi esillä.

Kehysanalyysillä jutuista hahmottui ulkopoliittinen kehys, monikulttuurisuus-kehys, yhtenäisyys-kehys ja identiteetti-kehys. Ulkopoliittinen kehys kuvastaa sitä, miten vähemmistöasemasta tulee keskustelunaihe Ruotsin ja Suomen valtioiden väliseen kommunikaatioon. Suomen kielen mahdollisella vähemmistöasemalla arvellaan jopa olevan merkitystä maiden välisille suhteille. Monikulttuurisuus-kehys kokoaa keskustelun vähemmistökielten määrittelemisestä. Kehyksen jutuissa hahmotetaan mallia, jolla eri kieliryhmien tarpeet voidaan ottaa huomioon. Yhtenäisyys-kehyksen jutuissa pyritään pitämään kiinni Ruotsin kansallisesta yhtenäisyydestä, jolle vähemmistöprojekti muodostaa uhan. Identiteetti-kehyksen jutuista välittyy vähemmistöaseman ja kielen merkitys vähemmistöille. Kehyksistä monikulttuurisuus-kehys on laajuudeltaan hallitsevin ilmeisesti siksi, että vähemmistöpäätös loi Ruotsiin uuden politiikan alan, vähemmistöpolitiikan.