Berliinin kriisin 1961 journalistinen anatomia Neue Zürcher Zeitungin uutisoinnin kautta
SARASMO, ANTTI (2008)
2008
Historia - History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19205
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19205
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee sveitsiläisen sanomalehti Neue Zürcher Zeitungin uutisointia Berliinin kriisistä 1.4.-13.8.1961.
Tutkimuskohteena ovat ne lehdessä julkaistut uutiset Berliinin kriisistä jotka oli lähetetty kriisin osapuolina olleiden maiden pääkaupungeista ja Länsi-Berliinistä. Näitä uutisia on analysoitu niiden julkaisemisajankohdan ja sisällön perusteella.
Lehden uutisointia on analysoitu tilastollisesti tutkimalla päivittäin julkaistujen uutismäärien vaihtelua. Uutismäärien analysointi antaa yhden työkalun tutkia Berliinin kriisin ratkaisemiseen osallistuneiden maiden poliittista aktiivisuutta kriisin eri ajanjaksoina. Tähän ulkoiseen tarkasteluun on yhdistetty kriisin osapuolina olleiden maiden pääkaupungeista lähetettyjen uutisten sisällöllinen analyysi. Yhdistämällä nämä kaksi lähestymistapaa on pystytty osin selvittämään miten kunkin maan kanta Berliinin kriisiin kehittyi tai muuttui kriisin kuluessa.
Neue Zürcher Zeitungin uutisoinnin perusteella Berliinin kriisi jakaantui kahdeksi eri kriisiksi. Oli olemassa kansainvälinen supervaltojen Berliinin kriisi joka oli osa kylmää sotaa. Lehden materiaalin analyysi kuitenkin osoitti, että sen varjoon jäi Itä-Saksan oma ”Länsi-Berliinin kriisi”, pakolaisvirrat länteen ja talouspula. Nämä kriisit eivät kohdanneet sillä pääkaupungeista uutisoitiin pääsääntöisesti vain kannanottoja varsinaiseen Berliinin kriisiin ja poliittisten päättäjien uutisoiduista lausunnoista puutuivat kaikki viittaukset Itä-Saksaan vaikeuksiin.
Erityisesti Neue Zürcher Zeitungin Länsi-Berliinissä tuotettu uutismateriaali osoittaa selvästi miten vakavien ongelmien keskellä Itä-Saksa oli ennen Berliinin muurin rakentamista. Tämä onkin sanomalehden vahvuus historiallisena lähteenä, sen aikalaiskuva on tarkempi kuin monen muun aikalaistodistajan.
Tutkimuskohteena ovat ne lehdessä julkaistut uutiset Berliinin kriisistä jotka oli lähetetty kriisin osapuolina olleiden maiden pääkaupungeista ja Länsi-Berliinistä. Näitä uutisia on analysoitu niiden julkaisemisajankohdan ja sisällön perusteella.
Lehden uutisointia on analysoitu tilastollisesti tutkimalla päivittäin julkaistujen uutismäärien vaihtelua. Uutismäärien analysointi antaa yhden työkalun tutkia Berliinin kriisin ratkaisemiseen osallistuneiden maiden poliittista aktiivisuutta kriisin eri ajanjaksoina. Tähän ulkoiseen tarkasteluun on yhdistetty kriisin osapuolina olleiden maiden pääkaupungeista lähetettyjen uutisten sisällöllinen analyysi. Yhdistämällä nämä kaksi lähestymistapaa on pystytty osin selvittämään miten kunkin maan kanta Berliinin kriisiin kehittyi tai muuttui kriisin kuluessa.
Neue Zürcher Zeitungin uutisoinnin perusteella Berliinin kriisi jakaantui kahdeksi eri kriisiksi. Oli olemassa kansainvälinen supervaltojen Berliinin kriisi joka oli osa kylmää sotaa. Lehden materiaalin analyysi kuitenkin osoitti, että sen varjoon jäi Itä-Saksan oma ”Länsi-Berliinin kriisi”, pakolaisvirrat länteen ja talouspula. Nämä kriisit eivät kohdanneet sillä pääkaupungeista uutisoitiin pääsääntöisesti vain kannanottoja varsinaiseen Berliinin kriisiin ja poliittisten päättäjien uutisoiduista lausunnoista puutuivat kaikki viittaukset Itä-Saksaan vaikeuksiin.
Erityisesti Neue Zürcher Zeitungin Länsi-Berliinissä tuotettu uutismateriaali osoittaa selvästi miten vakavien ongelmien keskellä Itä-Saksa oli ennen Berliinin muurin rakentamista. Tämä onkin sanomalehden vahvuus historiallisena lähteenä, sen aikalaiskuva on tarkempi kuin monen muun aikalaistodistajan.