Osakeyhtiön hallituksen jäsenen ja tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun edellytykset ja tuomittava korvausmäärä
MÄKI-KUUTTI, KIRSI (2008)
2008
Yritysjuridiikka - Business Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19186
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19186
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on osakeyhtiön hallituksen jäsenen osakeyhtiölain (21.7.2006/624) 22: 1 §:n ja tilintarkastajan tilintarkastuslain (13.4.2007/459) 51 §:n mukainen henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu yhtiötä kohtaan. Tarkoituksena on tutkia, millä edellytyksillä näiden toimijoiden vahingonkorvausvastuu yhtiötä kohtaan syntyy ja mitkä seikat vaikuttavat yksittäiselle vahingonaiheuttajalle tuomittavaan korvausmäärään. Lisäksi tarkoituksena on vertailla vastuita toisiinsa. Tutkimusalueena on siten yhtiöoikeudellinen vahingonkorvausvastuu.
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty lainoppia, mutta sen lisäksi tutkimukseen on haettu oikeusvertailevaa otetta ottamalla mukaan myös Ruotsalaista lähdemateriaalia. Tutkimuksessa käytetty lähdemateriaali kattaa lainsäädännön lisäksi lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä yhtiö- ja vahingonkorvausoikeudellista oikeuskirjallisuutta 1960-luvulta aina nykypäivään asti.
Tutkimus on osoittanut, että hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun syntyedellytykset ovat lähtökohtaisesti samat. Vastuun syntymisessä havaittavat erot aiheutuvat toimijoille asetettavien tehtävien ja velvollisuuksien erilaisuudesta sekä erilaisista mahdollisuuksista vastuun rajoittamiseen. Vastuun rajoittamismahdollisuudet ovat hallituksen jäsenten osalta jossain määrin laajempia kuin tilintarkastajien osalta.
Vahingonaiheuttajalle henkilökohtaisesti tuomittavaan korvausmäärään vaikuttavat taas korvausvelvollisuuden mahdollinen kohtuusperusteinen sovittelu (VahL 2: 1 § 2) sekä korvausvastuun jakaminen yhteisvastuulliseksi katsottujen korvausvelvollisten kesken (VahL 6: 3 § 1). Sovitteluharkinnassa merkitystä saavat asianosaisten varallisuusolot ja vahingon aiheuttaneen teon moitittavuuteen liittyvät tekijät. Näiden osalta suurempi painoarvo on varallisuusolosuhteilla. Korvausvastuun jakamiseen taas vaikuttavat tuottamusnäkökohdat. Erot hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien vastuun sovittelu- ja jakamisharkinnoissa johtuvat niin ikään näille asetettujen tehtävien ja velvollisuuksien erilaisuudesta ja tämän erilaisuuden vaikutuksesta tuottamusharkintaan. Hallituksen jäsenten osalta mahdollisuudet henkilökohtaisen tuottamuksen määrän harkitsemiseen vaikuttavat jokseenkin laajemmilta. Tutkimuksen perusteella voidaan lisäksi todeta, että oikeuskäytännössä henkilölle tuomittavan korvausmäärän muodostumisessa on vastuun jakamista suurempi merkitys ollut kohtuusperusteisella sovittelulla.
Asiasanat:
korvausvastuun jakaminen
kohtuusperusteinen sovittelu
vastuun rajoittaminen
yhtiöoikeudellinen vahingonkorvaus
Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty lainoppia, mutta sen lisäksi tutkimukseen on haettu oikeusvertailevaa otetta ottamalla mukaan myös Ruotsalaista lähdemateriaalia. Tutkimuksessa käytetty lähdemateriaali kattaa lainsäädännön lisäksi lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä yhtiö- ja vahingonkorvausoikeudellista oikeuskirjallisuutta 1960-luvulta aina nykypäivään asti.
Tutkimus on osoittanut, että hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun syntyedellytykset ovat lähtökohtaisesti samat. Vastuun syntymisessä havaittavat erot aiheutuvat toimijoille asetettavien tehtävien ja velvollisuuksien erilaisuudesta sekä erilaisista mahdollisuuksista vastuun rajoittamiseen. Vastuun rajoittamismahdollisuudet ovat hallituksen jäsenten osalta jossain määrin laajempia kuin tilintarkastajien osalta.
Vahingonaiheuttajalle henkilökohtaisesti tuomittavaan korvausmäärään vaikuttavat taas korvausvelvollisuuden mahdollinen kohtuusperusteinen sovittelu (VahL 2: 1 § 2) sekä korvausvastuun jakaminen yhteisvastuulliseksi katsottujen korvausvelvollisten kesken (VahL 6: 3 § 1). Sovitteluharkinnassa merkitystä saavat asianosaisten varallisuusolot ja vahingon aiheuttaneen teon moitittavuuteen liittyvät tekijät. Näiden osalta suurempi painoarvo on varallisuusolosuhteilla. Korvausvastuun jakamiseen taas vaikuttavat tuottamusnäkökohdat. Erot hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien vastuun sovittelu- ja jakamisharkinnoissa johtuvat niin ikään näille asetettujen tehtävien ja velvollisuuksien erilaisuudesta ja tämän erilaisuuden vaikutuksesta tuottamusharkintaan. Hallituksen jäsenten osalta mahdollisuudet henkilökohtaisen tuottamuksen määrän harkitsemiseen vaikuttavat jokseenkin laajemmilta. Tutkimuksen perusteella voidaan lisäksi todeta, että oikeuskäytännössä henkilölle tuomittavan korvausmäärän muodostumisessa on vastuun jakamista suurempi merkitys ollut kohtuusperusteisella sovittelulla.
Asiasanat:
korvausvastuun jakaminen
kohtuusperusteinen sovittelu
vastuun rajoittaminen
yhtiöoikeudellinen vahingonkorvaus