Perevod abbreviatur-realij v hudožestvennom proizvedenii : na materiale romanov Il’i Il’fa i Evgeniâ Petrova "Dvenadcat’ stul’ev" i "Zolotoj telenok"

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan lyhennesanojen kääntämistä kaunokirjallisessa tekstissä. Tutkimusaineistona on venäläisten kirjailijoiden Ilja Ilfin ja Jevgenij Petrovin romaanit Двенадцать стульев ja Золотой теленок, sekä niiden suomennokset Kaksitoista tuolia ja Kultainen vasikka. Romaanit on kirjoitettu 1920–30-luvuilla, jolloin lyhennesanojen suosio oli kasvannut räjähdysmäisesti. Lyhenteiden runsas käyttö romaaneissa toimii satiirin ilmaisukeinona.

Tämän pro-gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia lyhennesanoja romaaneissa on ja millä tavoin ne on käännetty suomeksi. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään käytetäänkö lyhennesanojen kääntämisessä samoja keinoja kuin reaalioidenkin kääntämisessä.

Tutkielman teoriaosiossa tarkastellaan venäjän ja suomen kielten lyhenteiden erityispiirteitä ja luokittelua, sekä tehdään yhteenveto molempien kielten lyhenteiden eroista ja yhtäläisyyksistä. Tämän jälkeen kaikki romaaneissa esiintyvät lyhennesanat luokitellaan, tilastoidaan ja niiden esiintymystiheyttä ja käyttöalueita analysoidaan. Koska oletan, että neuvostolyhenteitä voidaan pitää reaalioina, työssä myös pohditaan, mikä on reaalia, esitellään reaalioiden luokittelu ja tarkastellaan, minkälaisia reaalioiden käännösmenetelmiä käännösteoriassa on. Empiirisessä osassa romaanien lyhennesanoja ja niiden suomennoksia analysoidaan ja luokitellaan eri ryhmiin sen mukaan, mitä keinoja kääntäjät ovat valinneet lyhenteiden suomentamisessa. Tutkimuksen tulokset tilastoidaan romaaneittain ja niitä vertaillaan keskenään.

Tutkimuksen tuloksena havaitaan, että lyhennesanojen muodostuksessa venäjän ja suomen kielessä on yhteisiä piirteitä. Tutkimusaineiston analyysi osoittaa, että romaaneissa esiintyy kaikkia lyhennesanatyyppejä. Yleisimpiä niistä ovat ”läpinäkyvyytensä” takia ns. tavusanat ja tavusta ja kokonaisesta sanasta muodostetut lyhenteet. Tutkimus osoittaa, että lyhenteiden kääntämisessä käytettiin reaalioillekin tyypillisiä kääntämistapoja. Lyhennesanojen käännösstrategioissa löytyi selviä eroja: Kaksitoista tuolia – romaanin lyhenteiden suhteen käytetään useimmin kontekstuaalista käännöstapaa kun taas Kultaisen vasikan suomentaja suosii käännöslainaa ja pyrkii säilyttämään romaanin alkuperäiset ilmaukset.

Avainsanat:

аббревиатура, сложносокращенные слова, перевод аббревиатур, безэквивалентная лексика, реалия, перевод реалий, советизм

lyhennesana, lyhenteiden kääntäminen, reaalia, reaalioiden kääntäminen, sovjetismi