Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten varhaisravinto ja kognitiivinen suoriutuminen 9-11 vuoden iässä

Abstract

Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten kognitiivista kehitystä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä on tutkittu runsaasti. Lapsen ravinto on eräs varhaisvaiheista alkaen kehitykseen ja kasvuun vaikuttava tekijä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, että varhaisravintoon lisätyt ravintoaineet ovat yhteydessä parempaan suoriutumiseen ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten kognitiivisen kehityksen tutkimuksissa, erityisesti psykomotorisessa kehityksessä. Myös rintamaidon on todettu edistävän neurokognitiivista kehitystä. Pienipainoisina syntyneiden lasten rintamaidosta saama hyöty näyttäisi olevan erityisen suuri.

Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko ensimmäisten viikkojen aikana maitoon lisätyllä vitamiini- ja ravintoainetäydennyksellä yhteyttä ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten yleiseen kognitiiviseen suoriutumiseen 9-11 vuoden iässä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat TAYS: n lastentautien klinikan seurannassa olleet ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneinä ravintotutkimukseen osallistuneet lapset. Ravintoainetäydennettyä rintamaitoa saaneiden lasten (n=14) suoriutumista psykologisessa testissä (WISC-R) verrattiin tavanomaista D-vitaminoitua rintamaitoa saaneiden lasten ryhmään (n=26). Tutkimuksessa selvitettiin myös rintamaidon saannin ja imetyksen keston yhteyttä kognitiiviseen kehitykseen.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että koko tutkimusryhmän lasten kognitiivinen suoriutuminen on ryhmätasolla iänmukaista normaalivaihtelun rajoissa. Kognitiivisen suoriutumisen osa-alueista visuaalisen prosessoinnin vaikeudet korostuivat tutkimusryhmän lapsilla ja normiaineistoon verrattuna molempien ryhmien tulokset jäivät testin suorituspuolella kauttaaltaan keskitasoa heikommiksi. Ravintoryhmien välillä ei havaittu eroja yleisessä kognitiivisessa suoriutumisessa, joten osittain aikaisemmista tutkimuksista poiketen varhaisravinnon vitamiini- ja ravintoainetäydennyksellä ei tämän tutkimuksen mukaan näyttänyt olevan yhteyttä kognitiiviseen kehitystasoon 9-11 vuoden iässä.

Pitkään rintamaitoa saaneet lapset suoriutuivat lyhyemmän aikaa imetettyjä paremmin tutkimuksen visuomotorisia ja visuokonstruktiivisia taitoja mittaavissa osatehtävissä. Kognitiivinen suoriutuminen oli kokonaisuudessaan hieman parempaa pitkään rintamaitoa saaneilla, joskaan erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Aikaisempien tutkimustulosten ja ennenaikaisia sekä pienipainoisia koskevien ravitsemussuositusten mukaisesti voidaan todeta, että rintamaito on eduksi lapsen kognitiiviselle kehitykselle.

Avainsanat: varhaisravinto, kognitiivinen suoriutuminen, pienipainoisuus, ennenaikaisuus