Marssien lehtien sivuille: Mielenosoitusten käsittely suomalaisissa sanomalehdissä
KESKITALO, TAPIO (2008)
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19160
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19160
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sitä, miten levikiltään Suomen suurimmat sanomalehdet kirjoittavat kotimaassa järjestetyistä mielenosoituksista. Työni kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat: Mistä aiheista pidetyt mielenilmaukset ylittävät uutiskynnyksen, mistä aiheista mahdollisesti vaietaan, mitkä tekijät lisäävät uutiskynnyksen ylittäneiden mielenosoitusten uutisarvoa ja ketkä uutisissa pääsevät ääneen ja millaisin ehdoin? Lisäksi tarkastelen sitä, millaisia eroja uutisoinnissa on lehtien välillä.
Työssäni on mukana yhteensä 435 lehtitekstiä, jotka on kerätty Helsingin Sanomista, Aamulehdestä, Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä. Aineistooni kuuluvat kaikki vuonna 2006 kyseisissä lehdissä kirjoitetut journalistiset tekstit, jotka käsittelevät Suomessa järjestettyä mielenosoitusta tai mielenosoitusten sarjaa. Esittämiini tutkimuskysymyksiin olen vastannut sisällön erittelyn ja keskustelevuuden analyysin avulla. Ensiksi mainitulla menetelmällä olen tarkastellut koko aineistoa ja jälkimmäisellä ns. Smash Asem -protestia ja EuroMayDay-mielenosoitusta, jotka osuivat tutkimusjaksolleni ja joita käsiteltiin laajalti julkisuudessa.
Työni nojaa deliberatiivisen demokratiamallin ihanteeseen. Sen mukaan vain kaikille avoimeen keskusteluun pohjaavat päätökset voivat nauttia kansalaisten luottamusta ja olla sitovia. Kaikille avoimen julkisen keskustelun ihanne näkyy työssäni etenkin tutkimuskysymysten asettelussa ja siinä, mitä seikkoja olen nostanut tulosten yhteenvedossa ja johtopäätöksissä esille. Toinen ajatteluani ohjaava teoreettinen peruspilari on konstruktionismi eli ajatus todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta.
Siihen, ylittääkö mielenosoitus uutiskynnyksen, vaikuttaa paljon protestissa käytetyt keinot ja tapahtuman kulku. Mielenilmauksen aihetta enemmän tiedotusvälineiden mielenkiinto herää, jos mielenosoituksessa on sattunut laittomuuksia, siinä on käytetty epäkonventionaalisia toimintamuotoja tai siihen on osallistunut poikkeuksellisen paljon ihmisiä.
Etenkään iltapäivälehdet eivät juuri kerro mielenosoituksista, jotka eivät täytä yhtä tai useampaa yllä mainituista kolmesta ehdosta. Vaikka laittomuuksia sisältäneet mielenosoitukset nousevat muita laajemmin valtajulkisuuteen, pääsevät protestoijat niissä melko harvoin ääneen ja vielä harvemmin kertomaan mielenosoituksen aiheesta. Lehtijutuissa, jotka on kirjoitettu rauhallisesti sujuneista protesteista, mielenosoittajat pääsevät sen sijaan useammin ääneen. Kaiken kaikkiaan vuorovaikutus eri toimijoiden välillä jää vähäiseksi lehtijutuissa, jotka on kirjoitettu laittomuuksia sisältäneistä mielenosoituksista.
Asiasanat: journalismi, mellakat, mielenosoitukset, poliittinen osallistuminen, sanomalehdet, sisällön erittely
Työssäni on mukana yhteensä 435 lehtitekstiä, jotka on kerätty Helsingin Sanomista, Aamulehdestä, Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä. Aineistooni kuuluvat kaikki vuonna 2006 kyseisissä lehdissä kirjoitetut journalistiset tekstit, jotka käsittelevät Suomessa järjestettyä mielenosoitusta tai mielenosoitusten sarjaa. Esittämiini tutkimuskysymyksiin olen vastannut sisällön erittelyn ja keskustelevuuden analyysin avulla. Ensiksi mainitulla menetelmällä olen tarkastellut koko aineistoa ja jälkimmäisellä ns. Smash Asem -protestia ja EuroMayDay-mielenosoitusta, jotka osuivat tutkimusjaksolleni ja joita käsiteltiin laajalti julkisuudessa.
Työni nojaa deliberatiivisen demokratiamallin ihanteeseen. Sen mukaan vain kaikille avoimeen keskusteluun pohjaavat päätökset voivat nauttia kansalaisten luottamusta ja olla sitovia. Kaikille avoimen julkisen keskustelun ihanne näkyy työssäni etenkin tutkimuskysymysten asettelussa ja siinä, mitä seikkoja olen nostanut tulosten yhteenvedossa ja johtopäätöksissä esille. Toinen ajatteluani ohjaava teoreettinen peruspilari on konstruktionismi eli ajatus todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta.
Siihen, ylittääkö mielenosoitus uutiskynnyksen, vaikuttaa paljon protestissa käytetyt keinot ja tapahtuman kulku. Mielenilmauksen aihetta enemmän tiedotusvälineiden mielenkiinto herää, jos mielenosoituksessa on sattunut laittomuuksia, siinä on käytetty epäkonventionaalisia toimintamuotoja tai siihen on osallistunut poikkeuksellisen paljon ihmisiä.
Etenkään iltapäivälehdet eivät juuri kerro mielenosoituksista, jotka eivät täytä yhtä tai useampaa yllä mainituista kolmesta ehdosta. Vaikka laittomuuksia sisältäneet mielenosoitukset nousevat muita laajemmin valtajulkisuuteen, pääsevät protestoijat niissä melko harvoin ääneen ja vielä harvemmin kertomaan mielenosoituksen aiheesta. Lehtijutuissa, jotka on kirjoitettu rauhallisesti sujuneista protesteista, mielenosoittajat pääsevät sen sijaan useammin ääneen. Kaiken kaikkiaan vuorovaikutus eri toimijoiden välillä jää vähäiseksi lehtijutuissa, jotka on kirjoitettu laittomuuksia sisältäneistä mielenosoituksista.
Asiasanat: journalismi, mellakat, mielenosoitukset, poliittinen osallistuminen, sanomalehdet, sisällön erittely