"Must on tullu urheiluhullu" - Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä
JOUPPI, ELINA (2008)
JOUPPI, ELINA
2008
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19150
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19150
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä pro gradu – tutkielmassani IS Veikkaajan erikoislehtiä ja sitä, miten ne tuottavat ja ylläpitävät fanikulttuuria. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on palvella sen tilaajaa eli Ilta-Sanomia antamalla hyödyllistä tietoa erikoislehtien lukijoista ja lehtien sisällöstä sekä siitä, miten hyvin julkaisijan tavoite lehtien kohdalla on täyttynyt. Toivon myös, että tutkielma voisi antaa lisämaustetta urheilujournalismin tutkimukseen, sillä varsinkin urheiluyleisötutkimusta on tehty Suomessa vähän. IS Veikkaajan erikoislehtien lukijat kuuluvat urheiluyleisöön, ja heidät voi etukäteishypoteesissa luokitella urheilun suurkuluttajiksi. Erikoislehtien tavoitteena on toimia koko kauden kattavina kausioppaina faneille, joten niiden sisältö on suunnattu tietylle lukijakunnalle eli urheiluyleisölle, joka seuraa aktiivisesti urheilua ja tuntee lajien säännöt sekä nykytilanteen.
Tutkielmani jakautuu kahteen osaan. Ensin olen toteuttanut erikoislehtien lukijatutkimuksen, jossa metodina on ollut kyselylomake. Haastattelin lomakkeen pohjalta puhelimitse yhteensä 40 lukijaa, joista 30 oli IS Veikkaajan kestotilaajaa ja kymmenen määräaikaistilaajaa. Painopiste oli kestotilaajissa, koska he muodostavat suurimman osan IS Veikkaajan erikoislehtien lukijakunnassa. Lukijoiden yhteystiedot poimittiin satunnaisotoksella IS Veikkaajan tilaajarekisteristä. Tutkielmani toisessa osassa analysoin erikoislehtien sisältöä uusretoriikan ja genreteorian näkökulmasta eli esimerkiksi, miten jutut puhuttelevat faneja ja millaisen kuvan lehdet haluavat eri lajeista antaa.
Keskeisimmät tutkimustulokset lukijatutkimuksessa ovat, että lukijat seuraavat urheilua eniten televisiosta, sanomalehdistä ja teksti-tv:stä keskimäärin 2-5 tuntia viikossa ja että erikoislehtien sisällöt ovat täyttäneet hyvin heidän odotuksensa. Puolet lukijoista käyttää lehtiä julkaisijan toivomalla tavalla eli kausioppaina. Sisällöistä lukijoita kiinnostavat eniten haastattelut, ilmiöjutut ja analyysit. Nykyisin ilmestyvien erikoislehtien lisäksi lukijat haluaisivat saada Mestarien liigasta oman erikoislehden. Suosittelin sen julkaisemista Ilta-Sanomille. Sisältöanalyysissa korostuivat eri lajeihin liitettävät ominaisuudet, jotka ilmenivät jutuissa. Formuloihin yhdistetään esimerkiksi sirkusmaisuus, myyttisyys ja illuusiot jostakin elämää suuremmasta. Jääkiekkoon liitetään taas vauhdikkuus, kaksinkamppailut ja aggressiivisuus. Jalkapallojutuissa viljellään huumaa, hurmosta ja valtaterminologiaa.
Tulosten perusteella voi sanoa, että urheilun erikoislehdille on kysyntää Suomessa. Fanit tykkäävät lukea ennakkoanalyyseja ja keskustella niistä. Erikoislehtien sisältö on suunnattu lajeja ymmärtäville lukijoille, jotka suhtautuvat yhtä intohimoisesti urheiluun kuin lehtien toimittajatkin. Fanikulttuuria tuotetaan ja ylläpidetään kirjoittamalla tunteellisesti, viljelemällä ylisanoja, nostamalla esiin sankareita ja käyttämällä miehistä kieltä.
Asiasanat: fanikulttuuri, urheilu, populaarikulttuuri, urheilujournalismi, penkkiurheilu
Tutkielmani jakautuu kahteen osaan. Ensin olen toteuttanut erikoislehtien lukijatutkimuksen, jossa metodina on ollut kyselylomake. Haastattelin lomakkeen pohjalta puhelimitse yhteensä 40 lukijaa, joista 30 oli IS Veikkaajan kestotilaajaa ja kymmenen määräaikaistilaajaa. Painopiste oli kestotilaajissa, koska he muodostavat suurimman osan IS Veikkaajan erikoislehtien lukijakunnassa. Lukijoiden yhteystiedot poimittiin satunnaisotoksella IS Veikkaajan tilaajarekisteristä. Tutkielmani toisessa osassa analysoin erikoislehtien sisältöä uusretoriikan ja genreteorian näkökulmasta eli esimerkiksi, miten jutut puhuttelevat faneja ja millaisen kuvan lehdet haluavat eri lajeista antaa.
Keskeisimmät tutkimustulokset lukijatutkimuksessa ovat, että lukijat seuraavat urheilua eniten televisiosta, sanomalehdistä ja teksti-tv:stä keskimäärin 2-5 tuntia viikossa ja että erikoislehtien sisällöt ovat täyttäneet hyvin heidän odotuksensa. Puolet lukijoista käyttää lehtiä julkaisijan toivomalla tavalla eli kausioppaina. Sisällöistä lukijoita kiinnostavat eniten haastattelut, ilmiöjutut ja analyysit. Nykyisin ilmestyvien erikoislehtien lisäksi lukijat haluaisivat saada Mestarien liigasta oman erikoislehden. Suosittelin sen julkaisemista Ilta-Sanomille. Sisältöanalyysissa korostuivat eri lajeihin liitettävät ominaisuudet, jotka ilmenivät jutuissa. Formuloihin yhdistetään esimerkiksi sirkusmaisuus, myyttisyys ja illuusiot jostakin elämää suuremmasta. Jääkiekkoon liitetään taas vauhdikkuus, kaksinkamppailut ja aggressiivisuus. Jalkapallojutuissa viljellään huumaa, hurmosta ja valtaterminologiaa.
Tulosten perusteella voi sanoa, että urheilun erikoislehdille on kysyntää Suomessa. Fanit tykkäävät lukea ennakkoanalyyseja ja keskustella niistä. Erikoislehtien sisältö on suunnattu lajeja ymmärtäville lukijoille, jotka suhtautuvat yhtä intohimoisesti urheiluun kuin lehtien toimittajatkin. Fanikulttuuria tuotetaan ja ylläpidetään kirjoittamalla tunteellisesti, viljelemällä ylisanoja, nostamalla esiin sankareita ja käyttämällä miehistä kieltä.
Asiasanat: fanikulttuuri, urheilu, populaarikulttuuri, urheilujournalismi, penkkiurheilu