Opettajien kokemuksia lähikouluperiaatteesta ja sen toteutumisesta Uramon koulussa
VUORELA, TARJA (2008)
2008
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19133
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19133
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien sekä erityisopettajien kokemuksia ja käsityksiä lähikouluperiaatteesta ja sen toteutumisesta yhdellä Riihimäen kaupungin erityisopetuksen kehittämishankkeeseen kuuluvalla koululla. Tutkimus oli kvalitatiivivinen fenomenografiatutkimus, jonka avulla oli mahdollista tutkia haastateltavien käsityksiä ja kokemuksia lähikouluperiaatteesta.
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelu- sekä kyselymenetelmiä käyttäen. Haastatteluaineisto on kerätty strukturoimattomalla eli syvähaastattelu menetelmällä sekä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusaineistoa vahvistin ja tarkensin käyttämällä haastatteluaineistoa tukevaa kyselylomaketta. Aineisto on analysoitu fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti.
Tutkimukseen valikoitui sellaisia tutkittavia, jotka olivat kiinnostuneita ilmaisemaan mielipiteensä lähikouluperiaatteen toteutumisesta ja kehittämisestä. Tutkimukseen valikoitui koululta sekä luokanopettajia että erityisopettajia, joilla on yhteisiä oppilaita. Opettajat tekivät keskenään yhteistyötä. Haastateltavia oli yhdeksän, joista seitsemän oli luokanopettajaa ja kaksi erityisopettajaa.
Lähikouluperiaatetta toteutettaessa erityisoppilaita siirtyy yhä enemmän yleisopetukseen luokanopettajien oppilaiksi. Lähikouluperiaatteen tavoitteena on integroida oppilas yleisopetuksen luokkaan kaikissa niissä aineissa, joissa se on oppilaan kannalta mahdollista. Haastetta opetustuntien organisointiin aiheuttaa oppilaiden yhä moninaisemmiksi käyvät tuentarpeet. Luokanopettajalta vaaditaankin entistä enemmän valmiuksia oman työnsä kehittämiseen, sekä yhteistyökykyä. Perinteisen yksintoimimisen sijasta nykypäivän luokanopettaja tekee tiivistä yhteistyötä muiden koulun opettajien kanssa yli luokkarajojen.
Lähikouluperiaatteen toteuttaminen antaa lapsella mahdollisuuden käydä omaa lähikouluaan, mutta vaatii myös koulun kehittämistä ja resursseja sen mahdollistamiseksi. Yhteiskunnan kehitys vaatii koulumaailmaltakin muutosta.
Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että opettajien mielestä lähikouluperiaate toimi nyt jo hyvin, mutta kehitettävää silti vielä oli. Kehitykseen tarvitaan vielä lisää aikaa, yhteistä suunnittelua ja lisäresursseja. Oppilaiden integrointia tulisi harkita tarkoin ja pohtia heidän todellisia mahdollisuuksia selviytyä lähikoulussa. Tukiresursseista tulisi kaikkien koulun oppilaiden saada apua oppimiselleen.
Tässä tutkimuksessa lähikouluperiaatetta käsitellään integraatiokäsitteen avulla. Jokaisella lapsella on mahdollisuus käydä omaa lähikouluaan erilaisuudestaan huolimatta. Erityisopetuksen tarve ei kuitenkaan poistu minnekään. Lähikouluperiaatteen tarkoitus onkin, että lapsi saa erityisopetuksen tukea omalla koulullaan. Kunnat saavat kuitenkin melko itsenäisesti päättää miten lähikouluperiaatetta toteuttavat.
Avainsanat: lähikoulu, lähikoulupedagogiikka, integraatio, erityisopetus, erityisoppilas, opettajat, sosiaalinen integraatio, fenomenografia
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelu- sekä kyselymenetelmiä käyttäen. Haastatteluaineisto on kerätty strukturoimattomalla eli syvähaastattelu menetelmällä sekä puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusaineistoa vahvistin ja tarkensin käyttämällä haastatteluaineistoa tukevaa kyselylomaketta. Aineisto on analysoitu fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti.
Tutkimukseen valikoitui sellaisia tutkittavia, jotka olivat kiinnostuneita ilmaisemaan mielipiteensä lähikouluperiaatteen toteutumisesta ja kehittämisestä. Tutkimukseen valikoitui koululta sekä luokanopettajia että erityisopettajia, joilla on yhteisiä oppilaita. Opettajat tekivät keskenään yhteistyötä. Haastateltavia oli yhdeksän, joista seitsemän oli luokanopettajaa ja kaksi erityisopettajaa.
Lähikouluperiaatetta toteutettaessa erityisoppilaita siirtyy yhä enemmän yleisopetukseen luokanopettajien oppilaiksi. Lähikouluperiaatteen tavoitteena on integroida oppilas yleisopetuksen luokkaan kaikissa niissä aineissa, joissa se on oppilaan kannalta mahdollista. Haastetta opetustuntien organisointiin aiheuttaa oppilaiden yhä moninaisemmiksi käyvät tuentarpeet. Luokanopettajalta vaaditaankin entistä enemmän valmiuksia oman työnsä kehittämiseen, sekä yhteistyökykyä. Perinteisen yksintoimimisen sijasta nykypäivän luokanopettaja tekee tiivistä yhteistyötä muiden koulun opettajien kanssa yli luokkarajojen.
Lähikouluperiaatteen toteuttaminen antaa lapsella mahdollisuuden käydä omaa lähikouluaan, mutta vaatii myös koulun kehittämistä ja resursseja sen mahdollistamiseksi. Yhteiskunnan kehitys vaatii koulumaailmaltakin muutosta.
Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että opettajien mielestä lähikouluperiaate toimi nyt jo hyvin, mutta kehitettävää silti vielä oli. Kehitykseen tarvitaan vielä lisää aikaa, yhteistä suunnittelua ja lisäresursseja. Oppilaiden integrointia tulisi harkita tarkoin ja pohtia heidän todellisia mahdollisuuksia selviytyä lähikoulussa. Tukiresursseista tulisi kaikkien koulun oppilaiden saada apua oppimiselleen.
Tässä tutkimuksessa lähikouluperiaatetta käsitellään integraatiokäsitteen avulla. Jokaisella lapsella on mahdollisuus käydä omaa lähikouluaan erilaisuudestaan huolimatta. Erityisopetuksen tarve ei kuitenkaan poistu minnekään. Lähikouluperiaatteen tarkoitus onkin, että lapsi saa erityisopetuksen tukea omalla koulullaan. Kunnat saavat kuitenkin melko itsenäisesti päättää miten lähikouluperiaatetta toteuttavat.
Avainsanat: lähikoulu, lähikoulupedagogiikka, integraatio, erityisopetus, erityisoppilas, opettajat, sosiaalinen integraatio, fenomenografia