Terakt 11-ogo sentjabrja: novaja ”gorjaèaja” vojna? (Diskursivnyj analiz media-sobytija na materiale zagolovkov rossijskih gazet) = Syyskuun 11. päivän terrori-isku: uusi ”kuuma” sotako? (Venäläisen lehdistön uutisotsikoiden diskurssianalyysi)

Abstract

Työni tavoitteena on selvittää, minkälainen puhetapa venäläislehdistössä syntyi syyskuun 11:n terrori-iskujen seurauksena. Koska kyseessä on yksi vuosituhannen alun suurimmista uutistapahtumista, oletan, että vastaavaa puhetapaa ei ennen kyseisiä terrori-iskuja ollut olemassa. Pyrin selvittämään aiheen uutisoinnin ja sen perusteella muodostuneen diskurssin piirteitä analysoimalla otsikkotasoa.

Empiirinen aineistoni käsittää 165 syyskuun 11:n terrori-iskuihin liittyvää otsikkoa, jotka olen poiminut seuraavien lehtien internetissä julkaistuista arkistoista: Izvestija, Moskovskij komsomolec, Komsomol´skaja pravda, Zavtra, Moskovskie novosti ja Argumenty i fakty. Kolme ensimmäistä ovat päivälehtiä, kolme jälkimmäistä – viikkolehtiä. Päivälehdet saavat työssäni suurimman huomion, koska ensimmäiset iskujenjälkeiset otsikot ovat diskurssin rakentumisen kannalta merkittävimpiä. Työni päähuomio on kuitenkin otsikoiden vaikutuskeinoissa yleensä, ei aineistona olevien sanomalehtien eroissa.

Työni etenee kahdella tasolla rinnakkain. Koska otsikoiden aiheena ovat terrori-iskut, analyysitasollakin keskeiseksi muuttujaksi nousee tekijä. Yhtäältä tutkin toimijuutta otsikon sisällä ja toisaalta arvioin diskurssianalyyttisin menetelmin toimittajien roolia uutisten rakentajina. Näin pyrin purkamaan uutisten kyseenalaistamatonta vastaanottoa.

Työni analyysi rakentuu puheaktiteorian perusidealle. Otsikko on helppo rinnastaa puheaktiin, sillä molempien merkitys määrittyy suhteessa kontekstiin ja molemmissa on sisäänrakennettuna jokin erityinen intentio. Puheaktiteoriaa soveltaen olen jakanut materiaalini seuraaviin kuuteen rakenneluokkaan, jotka mahdollistavat syyskuun 11:n diskurssin avautumisen: performatiivit, kysyvät rakenteet, konstatiivit, nimeävät rakenteet, yhteenvedot ja sitaatit. Jo nimeämieni rakenteidenkin perusteella on nähtävissä, että otsikoiden rakenteelliset ja semanttiset vaikutuskeinot eivät ole erotettavissa. Merkittävimmät temaattiset luokat, joiden kautta terrori-iskuja otsikoissa kommentoidaan, ovat: ”televisio - ajankuva”, ”rahat”, ”tilanne Amerikassa” ja ”venäläisten rooli”. Lisäksi suuressa osassa otsikoita on epäsuorasti läsnä sodan sanastoa, jota ei kuitenkaan uskalleta avoimesti käyttää.

Työni koostuu kolmesta luvusta. Ensimmäinen on ”esiteoreettinen” johdantoluku sanomalehtikielestä, kielen ja vallan suhteesta sekä otsikkotason olemuksesta. Toisessa luvussa esittelen puheaktiteorian sekä analysoin aineistossani olevia eksplisiittisten puheaktien kaltaisia otsikoita eli performatiiveja, kysyviä rakenteita ja konstatiiveja. Viimeisessä luvussa esittelen diskurssianalyysin teoriaa ja analysoin yllä mainittuja rakenteellisia luokkia staattisempia otsikoita eli nimeäviä otsikoita, yhteenvetoja sekä erilaisia diskursseja ylläpitäviä otsikoita - sitaatteja. Viimeisessä luvussa myös yhdistän rakenteellisen ja semanttisen analyysin neljässä aineistoni otsikoista nousevassa temaattisessa luokassa.

Asiasanat: sanomalehdet, venäjän kieli, otsikot, puheakti, diskurssianalyysi