Ampumisilmaukset suomalaisessa sotakirjallisuudessa
SAARIKOSKI, JONI (2008)
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19103
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19103
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ampumisilmauksia suomalaisessa sotakirjallisuudessa. Ampumisilmauksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa mitä tahansa kielellistä ilmausta, jonka merkitys sisältää ampumistapahtuman. Kyseeseen ovat siten tulleet sekä sanatason ilmaukset, että lausetason ilmaukset. Työn teoriatausta on pitkälti kognitiivisen kielitieteen lähtökohtien mukainen. Tästä johtuen semantiikkanäkemys on perinteisestä jonkin verran poikkeava. Siksi myös ampumisilmauksiin on luettu mukaan totutusta poikkeavia ilmauksia. Tavoitteena on ollut kuvata kaikkia niitä ilmaisutyyppejä, joita suomalaisessa sotakirjallisuudessa käytetään ampumistapahtuman kielentämiseen.
Aineistoksi on valittu kolme suomalaista sotaromaania. Ampumisilmaukset on poimittu näistä teoksista. Kaikki ampumiseen viittaaviksi tulkitut ilmaukset on sitten analysoitu. Analyysin pohjalta on muodostettu mahdollisimman mielekäs luokittelu, joka tuo ilmauksista esiin niille tyypilliset piirteet. Yhteensä aineisto käsittää 1311 ampumisilmausta.
Tutkimus etenee siten, että ensin käydään läpi kognitiivisen kielitieteen näkemys kielestä. Sen jälkeen kognitiivisen semantiikan käsitteistöä sovelletaan aineistoon. Aineiston esiintymien pohjalta muodostetaan ampumistapahtumaa kuvaava yleistys ampumisskeema, jonka avulla voidaan selittää eri tyyppisten ilmausten suhteita. Tämän jälkeen tutkaillaan ampumisen kielentämistä konkreettisemmin. Tutkimuksen loppupuoli on aineiston tapausten käsittelyä ja niiden tulkinnan läpikäyntiä tyyppikohtaisesti.
Tulokseksi saadaan seitsemän päätyyppiä, jotka jakautuvat kahteen ryhmään muodon perusteella. Lausetason ilmaustyypit tarjoavat enemmän tuloksia kuin marginaalisemmat sanatason tyypit. Tulosten valossa ampumisilmausten rakenne riippuu pitkälti subjektisanan merkityksestä. Ampumisilmausten muodostamisessa ampumiseen liittyvä äänimaailma on myös korosteisesti esillä.
Avainsanat: ampumisilmaus, kognitiivinen semantiikka, skeema, sotakirjallisuus
Aineistoksi on valittu kolme suomalaista sotaromaania. Ampumisilmaukset on poimittu näistä teoksista. Kaikki ampumiseen viittaaviksi tulkitut ilmaukset on sitten analysoitu. Analyysin pohjalta on muodostettu mahdollisimman mielekäs luokittelu, joka tuo ilmauksista esiin niille tyypilliset piirteet. Yhteensä aineisto käsittää 1311 ampumisilmausta.
Tutkimus etenee siten, että ensin käydään läpi kognitiivisen kielitieteen näkemys kielestä. Sen jälkeen kognitiivisen semantiikan käsitteistöä sovelletaan aineistoon. Aineiston esiintymien pohjalta muodostetaan ampumistapahtumaa kuvaava yleistys ampumisskeema, jonka avulla voidaan selittää eri tyyppisten ilmausten suhteita. Tämän jälkeen tutkaillaan ampumisen kielentämistä konkreettisemmin. Tutkimuksen loppupuoli on aineiston tapausten käsittelyä ja niiden tulkinnan läpikäyntiä tyyppikohtaisesti.
Tulokseksi saadaan seitsemän päätyyppiä, jotka jakautuvat kahteen ryhmään muodon perusteella. Lausetason ilmaustyypit tarjoavat enemmän tuloksia kuin marginaalisemmat sanatason tyypit. Tulosten valossa ampumisilmausten rakenne riippuu pitkälti subjektisanan merkityksestä. Ampumisilmausten muodostamisessa ampumiseen liittyvä äänimaailma on myös korosteisesti esillä.
Avainsanat: ampumisilmaus, kognitiivinen semantiikka, skeema, sotakirjallisuus