Terrorismia vai rikollisuutta - ETA:n toiminta ABC:n, El Mundon ja El Paísin sivuilla
RINTAKOSKI, KARI (2008)
RINTAKOSKI, KARI
2008
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19097
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19097
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena Baskimaan itsenäisyyttä ajava Euskadi ta Askatasuna (ETA, Baskimaa ja vapaus) -terroristijärjestö kolmessa espanjalaista valtajulkisuutta edustavassa sanomalehdessä näyttäytyy ja toiseksi, tulevatko lehtien sivuilla esille ETA:n poliittiset tavoitteet eli se, miksi järjestö terrorismia harjoittaa. Tutkittavat lehdet ovat ABC, El Mundo ja El País yhdeltä tammikuun viikolta vuonna 2000.
Määritelmänsä mukaan terrorismin olennainen piirre ovat siihen liittyvät poliittiset tai yhteiskunnalliset tavoitteet. Ilman poliittisia tavoitteita terrorismi ei ole terrorismia, vaan pelkistyy päämäärättömäksi väkivallaksi. Tässä työssä sanomalehtien tekstien oletetaan kertovan tai olevan kertomatta lukijoilleen terroristien tavoitteista ja terrorismin luonteesta yrityksenä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Siten lehdet antavat lukijoilleen joko täydellisemmän tai epätäydellisemmän kuvan heitä ympäröivästä todellisuudesta ja edelleen antavat heille paremmat tai huonommat tiedot oman yhteiskunnallisen näkemyksenmuodostamisensa tueksi.
Tutkimusmenetelmänä on sisällön erittely. Vastausta esitettyihin kysymyksiin haetaan ensinnäkin selvittämällä, mitä ovat ne sanat ja sanayhdistelmät, joilla ETA:an useimmin viitataan. Näiden sanojen ilmisisällön luonnetta tulkiten saadaan selville, sisältyykö termeihin arvoasetelmia ja jos sisältyy, millaisia ne ovat. Toiseksi lasketaan, kuinka monta kertaa, kuinka pitkästi ja minkälaisissa yhteyksissä ETA:n tavoitteet jutuissa mainitaan.
Määrällisen tarkastelun perusteella ABC:ssä on lehdistä suhteellisesti eniten taustajuttutyyppistä aineistoa ja lehti mainitsee ETA:n poliittiset tavoitteet selvästi useimmin. Siten ABC:n lukijat saavat tapahtumista monipuolisemman ja vähemmän yksioikoisen kuvan kuin El Paísin lukijat, joille välittyy korostetusti toiminnallinen, pommi-iskun vaiheita, sen vaikutuksia ja sen aiheuttamia reaktioita toistava kuva asiasta. Tapahtunut pelkistyy El Paísissa rikollisiksi teoiksi selvemmin kuin ABC:ssä, jonka sivuilla korostuu poliittinen näkökulma. El Mundo on otteeltaan kahta muuta lehteä populaarimpi, mikä näkyy sen käyttämän kielen värikkyydessä. Toisaalta ETA:n näkemyksiä tukeva sanasto pääsee El Mundon sivuille kahta muuta lehteä useammin.
Näillä perustein El Mundonkin lukijoilleen näyttämä kuva yhteiskunnasta on El Paísin yhteiskuntaa monipuolisempi. Havainnot eivät tue ennakko-oletusta, jonka mukaan konservatiivinen ABC korostaisi ETA:n toiminnan rikollista luonnetta ja liberaali El País kertoisi lukijoilleen enemmän tekojen poliittisista motiiveista. Tässä työssä tehdyn tarkastelun perusteella El Mundo sen sijaan vastaa siitä tehtyä oletusta.
Asiasanat: terrorismi, politiikka, lehdistö, ETA, Baskimaa, Espanja, sisällön erittely
Määritelmänsä mukaan terrorismin olennainen piirre ovat siihen liittyvät poliittiset tai yhteiskunnalliset tavoitteet. Ilman poliittisia tavoitteita terrorismi ei ole terrorismia, vaan pelkistyy päämäärättömäksi väkivallaksi. Tässä työssä sanomalehtien tekstien oletetaan kertovan tai olevan kertomatta lukijoilleen terroristien tavoitteista ja terrorismin luonteesta yrityksenä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Siten lehdet antavat lukijoilleen joko täydellisemmän tai epätäydellisemmän kuvan heitä ympäröivästä todellisuudesta ja edelleen antavat heille paremmat tai huonommat tiedot oman yhteiskunnallisen näkemyksenmuodostamisensa tueksi.
Tutkimusmenetelmänä on sisällön erittely. Vastausta esitettyihin kysymyksiin haetaan ensinnäkin selvittämällä, mitä ovat ne sanat ja sanayhdistelmät, joilla ETA:an useimmin viitataan. Näiden sanojen ilmisisällön luonnetta tulkiten saadaan selville, sisältyykö termeihin arvoasetelmia ja jos sisältyy, millaisia ne ovat. Toiseksi lasketaan, kuinka monta kertaa, kuinka pitkästi ja minkälaisissa yhteyksissä ETA:n tavoitteet jutuissa mainitaan.
Määrällisen tarkastelun perusteella ABC:ssä on lehdistä suhteellisesti eniten taustajuttutyyppistä aineistoa ja lehti mainitsee ETA:n poliittiset tavoitteet selvästi useimmin. Siten ABC:n lukijat saavat tapahtumista monipuolisemman ja vähemmän yksioikoisen kuvan kuin El Paísin lukijat, joille välittyy korostetusti toiminnallinen, pommi-iskun vaiheita, sen vaikutuksia ja sen aiheuttamia reaktioita toistava kuva asiasta. Tapahtunut pelkistyy El Paísissa rikollisiksi teoiksi selvemmin kuin ABC:ssä, jonka sivuilla korostuu poliittinen näkökulma. El Mundo on otteeltaan kahta muuta lehteä populaarimpi, mikä näkyy sen käyttämän kielen värikkyydessä. Toisaalta ETA:n näkemyksiä tukeva sanasto pääsee El Mundon sivuille kahta muuta lehteä useammin.
Näillä perustein El Mundonkin lukijoilleen näyttämä kuva yhteiskunnasta on El Paísin yhteiskuntaa monipuolisempi. Havainnot eivät tue ennakko-oletusta, jonka mukaan konservatiivinen ABC korostaisi ETA:n toiminnan rikollista luonnetta ja liberaali El País kertoisi lukijoilleen enemmän tekojen poliittisista motiiveista. Tässä työssä tehdyn tarkastelun perusteella El Mundo sen sijaan vastaa siitä tehtyä oletusta.
Asiasanat: terrorismi, politiikka, lehdistö, ETA, Baskimaa, Espanja, sisällön erittely