The Gothic Family and the Male and Female Gothic in Stephen King and Peter Straub´s The Talisman
RANTALA, MERVI (2008)
RANTALA, MERVI
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19092
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19092
Tiivistelmä
Pro gradussani tutkin Stephen Kingin ja Peter Straubin romaania The Talisman. Lähestyn sitä gotiikan, erityisesti goottilaisen perheen sekä mies- ja naisgotiikan näkökulmista. Tavoitteenani on selvittää kuinka nämä käsitteet ovat läsnä romaanin rakenteessa ja hahmoissa sekä millä tavoin ne ilmenevät romaanin tapahtumissa.
Työni alussa esittelen lyhyesti romaanin kaksi kirjoittajaa, Stephen Kingin ja Peter Straubin, joita voidaan pitää eräinä aikamme merkittävimmistä kauhukirjailijoista. Seuraavaksi esittelen gotiikkaa, sen historiaa ja tärkeimpiä edustajia sekä piirteitä, keskittyen erityisesti sen kahteen suurimpaan sisäiseen kahtiajakoon, eli brittiläiseen ja amerikkalaiseen gotiikkaan sekä erityisesti työni kannalta olennaisiin mies- ja naisgotiikkaan.
Työni analyysiluvuissa käsittelen erityisesti naisgotiikassa keskeistä poissaolevan äidin-käsitettä sekä romaanin päähenkilöä naisgotiikan sankarittaren roolissa. Seuraavaksi lähestyn romaanin roistohahmoa gotiikassa yleisen pahan isähahmon sekä miesgotiikan sankari/roisto-hahmon näkökulmista. Tarkastelen myös romaanin perhekäsitystä goottilaisen perheen näkökulmasta. Lopuksi analysoin romaania mies- ja naisgotiikan lähtökohdista, tavoitteenani selvittää kumpaan näistä romaani voidaan laskea kuuluvaksi.
Työni lopussa esitän johtopäätökseni, joissa totean romaanin perhekäsityksen muistuttavan gotiikan vastaavaa, mutta olevan kuitenkin Kingin ja Straubin moderni versio siitä. Myös romaanin poissaoleva äiti-teema ja päähenkilö goottilaisen sankarittaren roolissa sekä paha isä-hahmo ja goottilainen sankari/roisto-hahmo muistuttavat perinteisestä gotiikasta löytyviä, mutta sisältävät myös Kingin ja Straubin tyyliteltyjä muutoksia. Vastauksena mies- ja naisgotiikkaan liittyvään tutkimuskysymykseeni, totean romaanin muistuttavan pintarakenteeltaan enemmän perinteistä miesgotiikkaa, mutta pohjimmiltaan ja keskeisimpien teemojensa puolesta luen sen kuitenkin kuuluvaksi enemmän perinteisen naisgotiikan piiriin.
Avainsanat: King, Straub, goottilainen perhe, miesgotiikka, naisgotiikka
Työni alussa esittelen lyhyesti romaanin kaksi kirjoittajaa, Stephen Kingin ja Peter Straubin, joita voidaan pitää eräinä aikamme merkittävimmistä kauhukirjailijoista. Seuraavaksi esittelen gotiikkaa, sen historiaa ja tärkeimpiä edustajia sekä piirteitä, keskittyen erityisesti sen kahteen suurimpaan sisäiseen kahtiajakoon, eli brittiläiseen ja amerikkalaiseen gotiikkaan sekä erityisesti työni kannalta olennaisiin mies- ja naisgotiikkaan.
Työni analyysiluvuissa käsittelen erityisesti naisgotiikassa keskeistä poissaolevan äidin-käsitettä sekä romaanin päähenkilöä naisgotiikan sankarittaren roolissa. Seuraavaksi lähestyn romaanin roistohahmoa gotiikassa yleisen pahan isähahmon sekä miesgotiikan sankari/roisto-hahmon näkökulmista. Tarkastelen myös romaanin perhekäsitystä goottilaisen perheen näkökulmasta. Lopuksi analysoin romaania mies- ja naisgotiikan lähtökohdista, tavoitteenani selvittää kumpaan näistä romaani voidaan laskea kuuluvaksi.
Työni lopussa esitän johtopäätökseni, joissa totean romaanin perhekäsityksen muistuttavan gotiikan vastaavaa, mutta olevan kuitenkin Kingin ja Straubin moderni versio siitä. Myös romaanin poissaoleva äiti-teema ja päähenkilö goottilaisen sankarittaren roolissa sekä paha isä-hahmo ja goottilainen sankari/roisto-hahmo muistuttavat perinteisestä gotiikasta löytyviä, mutta sisältävät myös Kingin ja Straubin tyyliteltyjä muutoksia. Vastauksena mies- ja naisgotiikkaan liittyvään tutkimuskysymykseeni, totean romaanin muistuttavan pintarakenteeltaan enemmän perinteistä miesgotiikkaa, mutta pohjimmiltaan ja keskeisimpien teemojensa puolesta luen sen kuitenkin kuuluvaksi enemmän perinteisen naisgotiikan piiriin.
Avainsanat: King, Straub, goottilainen perhe, miesgotiikka, naisgotiikka