Eilasta Oiliin. Naiskuva 2000-luvun suomalaisessa elokuvassa

Abstract

Tarkastelen pro gradu -työssäni naiskuvaa 2000-luvun alun suomalaisissa elokuvissa. Kiinnostukseni kohteena on näiden elokuvien tarjoama naiskuva ja miten nainen ja naiseus niissä esitetään. Tarkastelen myös millaisia samaistumiskohteita ja katsomiskokemuksia nämä elokuvat tarjoavat naiskatsojille, ja toisaalta millaista kulttuurista naiskuvaa elokuvat itse tuottavat. Pohdin elokuvien naiskuvaa myös naisnäyttelijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineistonani on vuosina 2000-2004 ensi-iltaan tulleet kotimaiset pitkät fiktioelokuvat. Naiskuvaa tarkastelen elokuvien naispäähenkilöiden kautta.

Teoreettisena viitekehyksenä käytän työssäni ranskalaista feminististä kirjallisuudentutkimusta sekä feminististä mediatutkimusta. Käytän hyväkseni myös kvantitatiivista analyysia aineistoni jäsentämisessä.

Tarkastelen aineistoni elokuvien naispäähenkilöitä kolmen eri teeman kautta: äiteinä, vaimoina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Pyrin luomaan kokonaiskuvan 2000-luvun elokuvien naiskuvasta. Lähemmän tarkastelun kohteeksi olen ottanut elokuvien Pieni pyhiinvaellus, Eila, Levottomat 3 ja Pelon maantiede naiskuvan.

Aineistoni elokuvissa naispääosat määrittyvät yleisimmin suhteessa miehiin. Näissä elokuvissa nainen on kuvattu perinteisellä tavalla ja sukupuolet esitetään toisilleen vastakkaisina ja pysyvinä malleina. Naisten esittäminen palautuu myös kaksijakoiseen huoran ja äiti-madonnan stereotyyppeihin. Äitiyttä aineistoni elokuvissa on kuvattu hyvin vähän, ja ainoastaan kahdessa elokuvassa Eila ja Pelon maantiede naispäähenkilö kuvataan suhteessa yhteiskuntaan.

Asiasanat: naiskuva, sukupuoli, elokuva, stereotyypit, feminismi, äitiys, näyttelijä, naiseus