Esimieskoulutuksen vaikuttavuus esimiestyön laatuun
OIKARI, LAURA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
OIKARI, LAURA
2008
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-16Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia, kuinka vaikuttavaa kohdeyrityksessä toteutettu esimieskoulutus on ollut. Tavoitteena oli tutkia, miten esimieskoulutus on vaikuttanut esimiestyön laatuun ja esimiesten onnistumiseen esimiestyössään sekä kuinka esimiehet itse kokevat koulutuksen. Lisäksi tavoitteena oli arvioida, miten kohdeyrityksen esimieskoulutusta voitaisiin kehittää tulevaisuudessa.
Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistona olivat kohdeyrityksessä vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn tulokset. Koulutukseen osallistuneiden esimiesten tiimien tuloksia ennen ja jälkeen koulutuksen verrattiin niiden esimiesten tiimien tuloksiin, jotka eivät vielä olleet osallistuneet koulutukseen. Tuloksia tarkasteltiin sekä tunnuslukujen että ristiintaulukoinnin avulla. Lisäksi tutkimuksessa käytiin läpi koulutukseen osallistuneilta esimiehiltä koulutuksen päättyessä saatu palaute.
Esimiestyön suurimmat haasteet liittyvät erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, kuten palautteen antamiseen, motivointiin sekä ristiriita- ja muutostilanteisiin. Esimiehen haasteena ovat myös hänen työhönsä kohdistuvat, usein ristiriitaiset odotukset.
Esimiestyön kehittäminen on ennen kaikkea jatkuva prosessi, jossa ratkaisevaa on esimiehen oma halu kehittyä työssään. Päivittäisen työssä oppimisen rinnalla esimieskoulutus on merkittävin yksittäinen kehittämiskeino.
Jotta varmistuttaisiin, että koulutus tuottaa haluttuja tuloksia, sen vaikuttavuutta on arvioitava. Koulutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida koulutuksen herättämien reaktioiden, oppimisen, käyttäytymisen muutosten sekä tulosten tasolla. Kohdeyrityksen esimieskoulutuksen vaikuttavuutta tutkittiin reaktioiden tasolla sekä henkilöstökyselyn tuloksia tarkastelemalla käyttäytymisen ja tulosten tasoilla.
Esimieskoulutus oli onnistunut reaktioiden tasolla arvioituna hyvin. Henkilöstökyselyn tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitseviä muutoksia esimiesten käyttäytymisessä, mutta viitteitä saatiin esimerkiksi sisäinen viestinnän parantumisesta. Tulosten tasolla tarkasteltuna aiemmin keskimääräistä heikommin esimiestyössään menestyneet esimiehet olivat koulutuksen jälkeen onnistuneet työssään aiempaa paremmin. Vaikka muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, se oli oikeansuuntainen.
Kohdeyrityksen esimieskoulutuksen perusrakenteen voidaan ajatella olevan kunnossa. Haasteena on esimiestyön kehittämisen jatkuvuuden varmistaminen koulutuksen jälkeen paitsi jatkokoulutuksen, myös muiden kehittämisen keinojen avulla.
Avainsanat: esimiestyö, esimiestyön kehittäminen, esimieskoulutus, koulutuksen vaikuttavuus
Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistona olivat kohdeyrityksessä vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn tulokset. Koulutukseen osallistuneiden esimiesten tiimien tuloksia ennen ja jälkeen koulutuksen verrattiin niiden esimiesten tiimien tuloksiin, jotka eivät vielä olleet osallistuneet koulutukseen. Tuloksia tarkasteltiin sekä tunnuslukujen että ristiintaulukoinnin avulla. Lisäksi tutkimuksessa käytiin läpi koulutukseen osallistuneilta esimiehiltä koulutuksen päättyessä saatu palaute.
Esimiestyön suurimmat haasteet liittyvät erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, kuten palautteen antamiseen, motivointiin sekä ristiriita- ja muutostilanteisiin. Esimiehen haasteena ovat myös hänen työhönsä kohdistuvat, usein ristiriitaiset odotukset.
Esimiestyön kehittäminen on ennen kaikkea jatkuva prosessi, jossa ratkaisevaa on esimiehen oma halu kehittyä työssään. Päivittäisen työssä oppimisen rinnalla esimieskoulutus on merkittävin yksittäinen kehittämiskeino.
Jotta varmistuttaisiin, että koulutus tuottaa haluttuja tuloksia, sen vaikuttavuutta on arvioitava. Koulutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida koulutuksen herättämien reaktioiden, oppimisen, käyttäytymisen muutosten sekä tulosten tasolla. Kohdeyrityksen esimieskoulutuksen vaikuttavuutta tutkittiin reaktioiden tasolla sekä henkilöstökyselyn tuloksia tarkastelemalla käyttäytymisen ja tulosten tasoilla.
Esimieskoulutus oli onnistunut reaktioiden tasolla arvioituna hyvin. Henkilöstökyselyn tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitseviä muutoksia esimiesten käyttäytymisessä, mutta viitteitä saatiin esimerkiksi sisäinen viestinnän parantumisesta. Tulosten tasolla tarkasteltuna aiemmin keskimääräistä heikommin esimiestyössään menestyneet esimiehet olivat koulutuksen jälkeen onnistuneet työssään aiempaa paremmin. Vaikka muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, se oli oikeansuuntainen.
Kohdeyrityksen esimieskoulutuksen perusrakenteen voidaan ajatella olevan kunnossa. Haasteena on esimiestyön kehittämisen jatkuvuuden varmistaminen koulutuksen jälkeen paitsi jatkokoulutuksen, myös muiden kehittämisen keinojen avulla.
Avainsanat: esimiestyö, esimiestyön kehittäminen, esimieskoulutus, koulutuksen vaikuttavuus