ASLAK® -KUNTOUTUS -"MITÄ SE HYÖVVÄÄ"? - Fenomenografinen tutkimus Aslak® -kuntoutuksesta kuntoutujien kokemana
MATILAINEN, ARJA (2008)
2008
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19065
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19065
Tiivistelmä
Tarkastelin tutkielmassani Aslak® -kuntoutujien henkilökohtaisia kokemuksia kuntoutusprosessista ja tarkoituksenani oli kuulla kuntoutujien omaa ääntä. Perehdyin aiheeseeni tutustumalla varhaiskuntoutuksen kehitykseen, sen nykytilaan ja tavoitteisiin. Tutkimusaihettani taustoittavassa teoriaosassa nostin esiin keskeisimpiä aineistoa jäsentäviä käsitteitä. Käytin työssäni valmista aineistoa, joka oli syntynyt kuntoutujien kirjallisista henkilökohtaisista arvioista kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja jotka ovat osa kuntoutusprosessin dokumenttiaineistoa. Mukana oli Rokuan Kuntoutus Oy:n Kajaanin Kuntokeskuksen 84 Aslak® -kuntoutujan kirjalliset arviot.
Tutkimustehtävässä käytin fenomenografista tutkimusotetta. Etsin aineistosta erilaisia kuntoutuksen kokemisen variaatioita. Syntyneet kategoriat muodostin aineiston pohjalta. Aineistosta löytyi seitsemän laadullisesti toisistaan poikkeavaa merkityskategoriaa 1) kuntoutus merkitsee voimaantumista, 2) kuntoutus merkitsee elintapojen muutosta, 3) kuntoutus merkitsee sosiaalisen tuen ja sosiaalisen verkoston merkityksen oivaltamista, 4) uudistunut, kokonaisvaltaisempi työote, 5) työn merkityksen korostuminen yksilötasolla, 6) uudistunut suhtautuminen työkavereihin ja hyvien vuorovaikutussuhteiden edistäminen, 7) omasta työkykyisyydestä huolehtiminen. Nämä alemman tason kategoriat avasin käsitekuvauksilla. Analysointiprosessin edetessä alakategoriat hahmottuivat kahdeksi ylemmän tason kategoriaksi, jotka nimesin hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevaksi kategoriaksi sekä työhyvinvointia ja työn hallintaa edistäväksi kategoriaksi. Lisäksi muodostin kategorian: kun tavoitteet jäivät saavuttamatta, jonka jäsensin teemoittelemalla.
Fenomenografisessa tutkimuksessa kategoriat ovat tutkimuksen tuloksia.
Tutkimustehtävässä käytin fenomenografista tutkimusotetta. Etsin aineistosta erilaisia kuntoutuksen kokemisen variaatioita. Syntyneet kategoriat muodostin aineiston pohjalta. Aineistosta löytyi seitsemän laadullisesti toisistaan poikkeavaa merkityskategoriaa 1) kuntoutus merkitsee voimaantumista, 2) kuntoutus merkitsee elintapojen muutosta, 3) kuntoutus merkitsee sosiaalisen tuen ja sosiaalisen verkoston merkityksen oivaltamista, 4) uudistunut, kokonaisvaltaisempi työote, 5) työn merkityksen korostuminen yksilötasolla, 6) uudistunut suhtautuminen työkavereihin ja hyvien vuorovaikutussuhteiden edistäminen, 7) omasta työkykyisyydestä huolehtiminen. Nämä alemman tason kategoriat avasin käsitekuvauksilla. Analysointiprosessin edetessä alakategoriat hahmottuivat kahdeksi ylemmän tason kategoriaksi, jotka nimesin hyvinvointia ja elämänhallintaa tukevaksi kategoriaksi sekä työhyvinvointia ja työn hallintaa edistäväksi kategoriaksi. Lisäksi muodostin kategorian: kun tavoitteet jäivät saavuttamatta, jonka jäsensin teemoittelemalla.
Fenomenografisessa tutkimuksessa kategoriat ovat tutkimuksen tuloksia.