Verkostoyhteistyön rakentuminen RIDKE-hankkeessa - Arviointia Riihimäen seudun dementiatyön kehittämisyksikön suunnittelu- ja toteuttamisvaiheesta vuosina 2004-2007
LEPPÄNEN, MARIA (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LEPPÄNEN, MARIA
2008
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-18Tiivistelmä
Lisääntyvä huoli ikääntyvästä väestöstä on nostanut vanhuspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kohteeksi. Myös alueellisesti ja seudullisesti vanhuspalveluiden kehittämiseksi kokeillaan uusia hankkeiden avulla saatavia synergioita ja yhteistyömuotoja. Riihimäen seudulla kolmen kunnan kumppanuudessa aloitettiin
vuonna 2005 sosiaalialaan kuuluva kehittämisyksikköhanke, jonka tarkoituksena on
luoda malli seudullisesti pysyvästä dementiatyön kehittämisyksiköstä. Kehittämisyksikkö
muodostaa kunnille tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvän rakenteen,joka toimii dementiatyön osaavana asiakaspalveluyksikkönä.
Tutkimus on osa Riihimäen seudun dementiatyön kehittämisyksikköhankeen prosessiarviointia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten kehittämisyksikön verkostoyhteistyö
on rakentunut ja miten sen jatkuvuus tulevaisuudessa toteutetaan.
Aineisto koostui seitsemästä avainhenkilön teemahaastattelusta ja hankkeen aikana
kertyneestä dokumentaatiosta. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin Robsonin
(2001) mallin mukaisesti hankkeesta laadittua viitekehystä, josta käyvät ilmi
RIDKE-hankkeen tutkimuskysymykset, tarkoitus ja ohjelmateoria. Arvioinnissa
käytettiin prosessiarviointia. Tuloksia verrattiin valtakunnallisiin sosiaalialan kehittämisyksikkö kriteereihin. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Verkostoituneen yhteistyöhankkeen rakentumisessa oli havaittavissa kolme vaihetta:
suunnitteluvaihe, hankkeen etenemisvaihe ja jatkuvuuden turvaaminen. Tutkimustuloksista
voidaan päätellä, että toimiva seudullinen verkostoyhteistyö rakentuu jo aikaisemmin olemassa olevaan seudulliseen yhteistyöhön ja maantieteelliseen läheisyyteen. Merkitystä oli myös hankevalmistelulla ja esisuunnittelulla sekä oppilaitosyhteistyöllä ja työryhmien yhteistyöllä. Huolimatta hankkeen onnistuneesta ensimmäisestä vaiheesta, havaittavissa oli huoli hankkeen jatkuvuudesta, lähinnä rahoituksen osalta. Vertailussa saadut tulokset kuvasivat hyvin sosiaalialan kehittämisyksikölle asetettuja kriteereitä.
Avainsanat: Arviointi, osaamiskeskus, kehittämisyksikkö, verkostot, dementia
vuonna 2005 sosiaalialaan kuuluva kehittämisyksikköhanke, jonka tarkoituksena on
luoda malli seudullisesti pysyvästä dementiatyön kehittämisyksiköstä. Kehittämisyksikkö
muodostaa kunnille tutkimus- ja kehittämistoiminnan pysyvän rakenteen,joka toimii dementiatyön osaavana asiakaspalveluyksikkönä.
Tutkimus on osa Riihimäen seudun dementiatyön kehittämisyksikköhankeen prosessiarviointia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten kehittämisyksikön verkostoyhteistyö
on rakentunut ja miten sen jatkuvuus tulevaisuudessa toteutetaan.
Aineisto koostui seitsemästä avainhenkilön teemahaastattelusta ja hankkeen aikana
kertyneestä dokumentaatiosta. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin Robsonin
(2001) mallin mukaisesti hankkeesta laadittua viitekehystä, josta käyvät ilmi
RIDKE-hankkeen tutkimuskysymykset, tarkoitus ja ohjelmateoria. Arvioinnissa
käytettiin prosessiarviointia. Tuloksia verrattiin valtakunnallisiin sosiaalialan kehittämisyksikkö kriteereihin. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Verkostoituneen yhteistyöhankkeen rakentumisessa oli havaittavissa kolme vaihetta:
suunnitteluvaihe, hankkeen etenemisvaihe ja jatkuvuuden turvaaminen. Tutkimustuloksista
voidaan päätellä, että toimiva seudullinen verkostoyhteistyö rakentuu jo aikaisemmin olemassa olevaan seudulliseen yhteistyöhön ja maantieteelliseen läheisyyteen. Merkitystä oli myös hankevalmistelulla ja esisuunnittelulla sekä oppilaitosyhteistyöllä ja työryhmien yhteistyöllä. Huolimatta hankkeen onnistuneesta ensimmäisestä vaiheesta, havaittavissa oli huoli hankkeen jatkuvuudesta, lähinnä rahoituksen osalta. Vertailussa saadut tulokset kuvasivat hyvin sosiaalialan kehittämisyksikölle asetettuja kriteereitä.
Avainsanat: Arviointi, osaamiskeskus, kehittämisyksikkö, verkostot, dementia