Mielipidetekstiviestit mielipidekirjoituksina
KUJAMÄKI, MERVI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KUJAMÄKI, MERVI
2008
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-17Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan mielipidekirjoituksia ja mielipidetekstiviestejä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja mielipidekirjoituksilla ja mielipidetekstiviesteillä on ja voidaanko tekstien katsoa kuuluvan samaan tekstilajiin vai ovatko ne omia tekstilajejaan. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan tarkastelemalla tekstien lausetyyppejä ja puhefunktioita, sananvalintoja sekä intertekstuaalisuutta.
Tutkimusaineistona on Satakunnan Kansassa 4.9.2006 ja 22.10.2006 välisellä ajalla julkaistuja kirjoituksia. Mielipidekirjoituksia aineistossa on yhteensä 241 kappaletta, mielipidetekstiviestejä on 657 kappaletta.
Tutkimuksen lähestymistapa on funktionaalinen: kieli nähdään ennen muuta sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toiminnan välineenä. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat M. A. K. Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kielioppiteoria sekä teoriat tekstilajeista. Tutkimus kuuluu tekstintutkimuksen alaan.
Tutkimuksessa todetaan sekä mielipidekirjoitusten että mielipidetekstiviestien modaalisten lausetyyppien puhefunktioiden toteuttavan samanlaisia tehtäviä: teksteissä mm. väitetään, kysytään, käsketään, neuvotaan, ehdotetaan, kehotetaan, kielletään, pyydetään, kuvaillaan, päivitellään ja vakuutetaan. Sananvalintoja koskevan tarkastelun yhteydessä todetaan, että molemmissa teksteissä kielellisillä valinnoilla paitsi pyritään vaikuttamaan vastaanottajaan myös välitetään kirjoittajan asenteita ja mielentiloja. Intertekstuaalisuuden tarkastelu paljastaa, että mielipidekirjoitukset ja mielipidetekstiviestit käyvät keskustelua paitsi toisten mielipidekirjoitusten ja -tekstiviestien kanssa myös keskenään.
Tekstien funktionaalinen tarkastelu osoittaa, että mielipidekirjoituksia ja mielipidetekstiviestejä voidaan pitää samaan tekstilajiin kuuluvina. Teksteillä on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä lukijan mielipiteen ja äänen ilmaisijoina.
Asiasanat: mielipidekirjoitukset, tekstilaji, systeemis-funktionaalinen kielioppi, lausetyypit, puhefunktiot, intertekstuaalisuus
Tutkimusaineistona on Satakunnan Kansassa 4.9.2006 ja 22.10.2006 välisellä ajalla julkaistuja kirjoituksia. Mielipidekirjoituksia aineistossa on yhteensä 241 kappaletta, mielipidetekstiviestejä on 657 kappaletta.
Tutkimuksen lähestymistapa on funktionaalinen: kieli nähdään ennen muuta sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toiminnan välineenä. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat M. A. K. Hallidayn kehittämä systeemis-funktionaalinen kielioppiteoria sekä teoriat tekstilajeista. Tutkimus kuuluu tekstintutkimuksen alaan.
Tutkimuksessa todetaan sekä mielipidekirjoitusten että mielipidetekstiviestien modaalisten lausetyyppien puhefunktioiden toteuttavan samanlaisia tehtäviä: teksteissä mm. väitetään, kysytään, käsketään, neuvotaan, ehdotetaan, kehotetaan, kielletään, pyydetään, kuvaillaan, päivitellään ja vakuutetaan. Sananvalintoja koskevan tarkastelun yhteydessä todetaan, että molemmissa teksteissä kielellisillä valinnoilla paitsi pyritään vaikuttamaan vastaanottajaan myös välitetään kirjoittajan asenteita ja mielentiloja. Intertekstuaalisuuden tarkastelu paljastaa, että mielipidekirjoitukset ja mielipidetekstiviestit käyvät keskustelua paitsi toisten mielipidekirjoitusten ja -tekstiviestien kanssa myös keskenään.
Tekstien funktionaalinen tarkastelu osoittaa, että mielipidekirjoituksia ja mielipidetekstiviestejä voidaan pitää samaan tekstilajiin kuuluvina. Teksteillä on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä lukijan mielipiteen ja äänen ilmaisijoina.
Asiasanat: mielipidekirjoitukset, tekstilaji, systeemis-funktionaalinen kielioppi, lausetyypit, puhefunktiot, intertekstuaalisuus