Oman pääoman tuottovaatimuksen määrittäminen – Mallien empiirinen testaus
KOSKELAINEN, JUSSI (2008)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KOSKELAINEN, JUSSI
2008
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-13Tiivistelmä
Viime vuosikymmenten aikana osakkeiden hinnoittelu on ollut eräs teoreettisen ja empiirisen rahoituksen päätutkimusalueista. Tunnetuin malli oman pääoman tuottovaatimuksen eli osakkeen odotetun tuoton määrittämiseen on 1960-luvulla kehitetty CAP-malli. CAP-mallin mukaan osakkeen odotettu tuotto on lineaarisesti riippuvainen sen beta-arvosta. CAP-mallin julkaiseminen jälkeen mallia on tutkittu ja kehitetty eteenpäin hyvin paljon. Yksi merkittävä edistysaskel on ollut ehdollisen CAP-mallin esittely.
Aikaisemman tutkimuksen mukaan beta-arvo on Suomessa ajallisesti vaihteleva. Tämän perusteella on aiheellista olettaa, että mallintamalla tämä ajallinen vaihtelu, markkina¬mallin eli CAP-mallin empiirisen muodon ennustuskyky lisääntyy.
Tutkielman tavoitteena on tutkia pystytäänkö dynaamisella markkinamallilla ennustamaan osaketuottoja Helsingin pörssissä paremmin kuin tavanomaisella OLS-markkinamallilla. Tutkielmassa vertaillaan kahta mallia: OLS-markkinamallia ja RW Kalman-suodatin -mallia. OLS-markkinamallissa oletetaan, että markkinamallin parametrit ovat vakioita. RW Kalman-suodatin -malli sen sijaan on parametrien ajallisen vaihtelun huomioiva, dynaaminen markkinamalli.
Mallien empiirinen testaus suoritettiin mallintamalla kymmenen Helsingin pörssin osakkeen pörssikurssi ajanjaksolla 2004–2007 molemmilla testattavilla malleilla. Aineisto oli pääomatapahtumilla korjattua ja osinkojen vaikutus huomioitiin tuottojen laskennassa. Mallien yksiaskelennusteiden ennustuskykyä vertailtiin kahden kriteerin perusteella.
Tutkielmassa saatiin näyttöä dynaamisen markkinamallin paremman ennustuskyvyn puolesta. RW Kalman-suodatin -mallin ennustuskyky oli molempien vertailukriteerien perusteella parempi kuin OLS-markkinamallin. RW Kalman-suodatin -mallin RMS-virhe oli pienempi kahdeksalla osakkeella kymmenestä ja MA-virhe seitsemällä osakkeella kymmenestä. Myös molempien virheiden keskiarvo oli pienempi RW Kalman-suodatin -mallilla. Erot mallien välillä olivat kuitenkin pieniä.
Avainsanat: CAPM, ehdollinen CAPM, markkinamalli, Kalman-suodatin
Aikaisemman tutkimuksen mukaan beta-arvo on Suomessa ajallisesti vaihteleva. Tämän perusteella on aiheellista olettaa, että mallintamalla tämä ajallinen vaihtelu, markkina¬mallin eli CAP-mallin empiirisen muodon ennustuskyky lisääntyy.
Tutkielman tavoitteena on tutkia pystytäänkö dynaamisella markkinamallilla ennustamaan osaketuottoja Helsingin pörssissä paremmin kuin tavanomaisella OLS-markkinamallilla. Tutkielmassa vertaillaan kahta mallia: OLS-markkinamallia ja RW Kalman-suodatin -mallia. OLS-markkinamallissa oletetaan, että markkinamallin parametrit ovat vakioita. RW Kalman-suodatin -malli sen sijaan on parametrien ajallisen vaihtelun huomioiva, dynaaminen markkinamalli.
Mallien empiirinen testaus suoritettiin mallintamalla kymmenen Helsingin pörssin osakkeen pörssikurssi ajanjaksolla 2004–2007 molemmilla testattavilla malleilla. Aineisto oli pääomatapahtumilla korjattua ja osinkojen vaikutus huomioitiin tuottojen laskennassa. Mallien yksiaskelennusteiden ennustuskykyä vertailtiin kahden kriteerin perusteella.
Tutkielmassa saatiin näyttöä dynaamisen markkinamallin paremman ennustuskyvyn puolesta. RW Kalman-suodatin -mallin ennustuskyky oli molempien vertailukriteerien perusteella parempi kuin OLS-markkinamallin. RW Kalman-suodatin -mallin RMS-virhe oli pienempi kahdeksalla osakkeella kymmenestä ja MA-virhe seitsemällä osakkeella kymmenestä. Myös molempien virheiden keskiarvo oli pienempi RW Kalman-suodatin -mallilla. Erot mallien välillä olivat kuitenkin pieniä.
Avainsanat: CAPM, ehdollinen CAPM, markkinamalli, Kalman-suodatin