"Noitarumpu" Pyhätunturin äänimaisemassa
JUNTTILA, MARJA-LEENA (2008)
JUNTTILA, MARJA-LEENA
2008
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19013
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19013
Tiivistelmä
Vertaan pro gradu -tutkielmassani Pyhätunturin monivuotisen ”Noitarumpu”-kuvaelman ja ääniteoksen tekijöiden äänimaisema-ajattelua R. M. Schaferin, äänimaisematutkimuksen perustajan teoriaan.
Analysoin ”Noitarummun” suunnittelijoiden ajattelua ja sen vaikutusta esittäviin nuoriin. Löysin kaikki äänimaisemateorian tärkeimmät käsitteet nuorisoproduktiosta alkaen alkuperäisen esityspaikan perusäänestä, (keynote sound), vesi ja kivet säveltäjä Soili Perkiön muistiinmerkinnöistä, päättyen hiljaisuuden merkitykseen.
Taustaksi tutkimukselle käyn läpi sekä Lapin historian osuutta saamelaisten käännytyksestä omasta uskonnostaan kristinuskoon 1600-luvun lopulla että perinnekertomuksia noitien edesottamuksista. Nämä ovat yleensä ymmärretty viitteelliseksi taustaksi draamalle, joka on kuitenkin jokaisen itse tulkittavissa. Käyn läpi draaman kertomuksen ja valmistautumisen esitykseen nuorten esittäjien näkökulmasta.
Tarkastelen perinnekertomusten myyttejä ja esityksen perustajan ja ylläpitäjän Ulla Laineen ajattelua semioottisesti Eero Tarastin Myytti ja musiikki -teoksen avulla. On oma löytöni soveltaa semiotiikkaa äänimaisemateorian käsitteiden tarkasteluun ja suuntauksella voisi olla mielenkiintoinen jatkuvuus.
Avainsanoja: äänimaisema, äänimaailma, draama, myytti, perinnekertomus.
Analysoin ”Noitarummun” suunnittelijoiden ajattelua ja sen vaikutusta esittäviin nuoriin. Löysin kaikki äänimaisemateorian tärkeimmät käsitteet nuorisoproduktiosta alkaen alkuperäisen esityspaikan perusäänestä, (keynote sound), vesi ja kivet säveltäjä Soili Perkiön muistiinmerkinnöistä, päättyen hiljaisuuden merkitykseen.
Taustaksi tutkimukselle käyn läpi sekä Lapin historian osuutta saamelaisten käännytyksestä omasta uskonnostaan kristinuskoon 1600-luvun lopulla että perinnekertomuksia noitien edesottamuksista. Nämä ovat yleensä ymmärretty viitteelliseksi taustaksi draamalle, joka on kuitenkin jokaisen itse tulkittavissa. Käyn läpi draaman kertomuksen ja valmistautumisen esitykseen nuorten esittäjien näkökulmasta.
Tarkastelen perinnekertomusten myyttejä ja esityksen perustajan ja ylläpitäjän Ulla Laineen ajattelua semioottisesti Eero Tarastin Myytti ja musiikki -teoksen avulla. On oma löytöni soveltaa semiotiikkaa äänimaisemateorian käsitteiden tarkasteluun ja suuntauksella voisi olla mielenkiintoinen jatkuvuus.
Avainsanoja: äänimaisema, äänimaailma, draama, myytti, perinnekertomus.