Communication and Cultural Identity in the Mother-Daughter Relationships in Amy Tan's The Joy Luck Club
HAST, TUIJA (2008)
2008
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19002
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19002
Tiivistelmä
SIVUAINELAUDATUR
Tutkielmassani käsittelen Amy Tanin romaania The Joy Luck Club. Osittain omaelämänkerrallinen, äiti-tytär suhteisiin keskittyvä vuonna 1989 ilmestynyt tarina kuvaa kiinalaisten siirtolaisnaisten ja heidän tytärtensä elämää Kaliforniassa. Teoksesta tekee osittain omaelämänkerrallisen se, että Tanin omat vanhemmat olivat siirtolaisia ja hän tuo joitakin omia kokemuksiaan teoksessa esiin; pääosin kirja on kuitenkin fiktiivinen. Romaani kostuu lyhyistä, erillisistä tarinoista, joissa äidit sekä tyttäret kertovat omista elämänkokemuksistaan: äitien tarinat kuvastavat niin menneisyyttä Kiinassa ennen siirtolaisuutta kuin heidän nykyistä elämäänsä Yhdysvalloissa, ja varsinkin heidän suhdettaan aikuisiin tyttäriinsä. Tytärten tarinat puolestaan keskittyvät pääosin kuvailemaan heidän kommunikaatio-ongelmiaan niin äitien kuin puolisoiden kanssa.
Tutkimukseni lähtökohtana on kommunikaatio ja kulttuuri-identiteetti äiti-tytär suhteissa. Aluksi käsittelen teoksen äitien kehittymistä kiinalaisista tytöistä/nuorista aikuisiksi siirtolaisnaisiksi. Tutkin minkälaiset nuoruustekijät ja –muistot kenties vaikuttavat naisten henkiseen kehitykseen ja miten ne ilmenevät myös aikuisiällä. Lisäksi käsittelen äitien ja tyttärien välistä suhdetta kommunikatiivisesta näkökulmasta; mitkä asiat vaikuttavat henkilöiden välisiin suhteisiin ja miten kulttuurierot kenties hankaloittavat äiti-tytär kommunikaatiota. Lisäksi tuon esille kiinalaiselle kommunikaatiolle ja kulttuurille tyypillisiä asioita, kuten feng shui sekä konfutselaiset elämänopit.
Teoksessa tulevat keskeisesti esille kulttuurien vaikutus kommunikaatiossa. Kiinalaisten äitien tausta ja perinteinen kiinalainen kasvatus heijastuvat heidän tapaansa kasvattaa omia jälkeläisiään. Vanhempien kunnioitus ja sanaton viestintä tulevat keskeisesti esiin konfutselaisesta ajattelutavasta. Amerikkalais-kiinalaisille tyttärille on selvästi hankalaa hahmottaa äitiensä kasvatustapoja lähinnä kulttuurillisista syistä; heidän amerikkalainen ajatusmaailmansa ja elinympäristönsä painavat liiallisesti hankaloittaen kommunikaatiota.
Avainsanat: kommunikaatio, äiti-tytär suhteet, kulttuuri-identiteetti, siirtolaisuus
Tutkielmassani käsittelen Amy Tanin romaania The Joy Luck Club. Osittain omaelämänkerrallinen, äiti-tytär suhteisiin keskittyvä vuonna 1989 ilmestynyt tarina kuvaa kiinalaisten siirtolaisnaisten ja heidän tytärtensä elämää Kaliforniassa. Teoksesta tekee osittain omaelämänkerrallisen se, että Tanin omat vanhemmat olivat siirtolaisia ja hän tuo joitakin omia kokemuksiaan teoksessa esiin; pääosin kirja on kuitenkin fiktiivinen. Romaani kostuu lyhyistä, erillisistä tarinoista, joissa äidit sekä tyttäret kertovat omista elämänkokemuksistaan: äitien tarinat kuvastavat niin menneisyyttä Kiinassa ennen siirtolaisuutta kuin heidän nykyistä elämäänsä Yhdysvalloissa, ja varsinkin heidän suhdettaan aikuisiin tyttäriinsä. Tytärten tarinat puolestaan keskittyvät pääosin kuvailemaan heidän kommunikaatio-ongelmiaan niin äitien kuin puolisoiden kanssa.
Tutkimukseni lähtökohtana on kommunikaatio ja kulttuuri-identiteetti äiti-tytär suhteissa. Aluksi käsittelen teoksen äitien kehittymistä kiinalaisista tytöistä/nuorista aikuisiksi siirtolaisnaisiksi. Tutkin minkälaiset nuoruustekijät ja –muistot kenties vaikuttavat naisten henkiseen kehitykseen ja miten ne ilmenevät myös aikuisiällä. Lisäksi käsittelen äitien ja tyttärien välistä suhdetta kommunikatiivisesta näkökulmasta; mitkä asiat vaikuttavat henkilöiden välisiin suhteisiin ja miten kulttuurierot kenties hankaloittavat äiti-tytär kommunikaatiota. Lisäksi tuon esille kiinalaiselle kommunikaatiolle ja kulttuurille tyypillisiä asioita, kuten feng shui sekä konfutselaiset elämänopit.
Teoksessa tulevat keskeisesti esille kulttuurien vaikutus kommunikaatiossa. Kiinalaisten äitien tausta ja perinteinen kiinalainen kasvatus heijastuvat heidän tapaansa kasvattaa omia jälkeläisiään. Vanhempien kunnioitus ja sanaton viestintä tulevat keskeisesti esiin konfutselaisesta ajattelutavasta. Amerikkalais-kiinalaisille tyttärille on selvästi hankalaa hahmottaa äitiensä kasvatustapoja lähinnä kulttuurillisista syistä; heidän amerikkalainen ajatusmaailmansa ja elinympäristönsä painavat liiallisesti hankaloittaen kommunikaatiota.
Avainsanat: kommunikaatio, äiti-tytär suhteet, kulttuuri-identiteetti, siirtolaisuus