Julkishyödykkeet ja hyvinvointi - julkisen valinnan teoriat vs. onnellisuustutkimus

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on esitellä onnellisuustutkimuksen teoriaa sekä hyödyntää tätä empiiristä tutkimustapaa julkishyödykkeiden hyvinvointivaikutuksen selvittämiseksi. Jotta voitaisiin tutkia mikä onnellisuustutkimuksen mukaan on julkishyödykkeiden hyvinvointivaikutus, tulee selvittää, miten onnellisuustutkimus eroaa perinteisistä julkisen valinnan teorioista.

Julkisen valinnan teorioista tutkielmassa ovat tässä tutkielmassa mukana perinteisemmät Nash-tasapainon, Lindahl-tasapainon ja mediaaniäänestäjämallin teoriat sekä uudemmat kerrottujen ja paljastettujen preferenssien metodit. Näiden teorioiden avulla on saatu aikaiseksi julkishyödykkeen kysyntä- ja markkinatasapaino, joka pohjautuu neoklassiseen kulutushyödyn näkemykseen.

Onnellisuustutkimuksen mukaan julkisen valinnan teorian mukainen hyöty on riittämätön hyvinvoinnin mittari. Näin ollen onnellisuustutkimus käyttää hyvinvointivaikutuksen mallintamisessa hyväkseen subjektiivista hyvinvointia, jonka data saadaan haastattelemalla ihmisiä ja kysymällä heiltä suoraan, minkä arvosanan he itse antaisivat omalle hyvinvoinnilleen. Subjektiivisen hyvinvoinnin on todistettu olevan luotettava ja kansantaloustieteellisesti validi hyvinvoinnin mittari. Tutkimukset pohjautuvat ekonometrisiin regressioanalyyseihin, joissa subjektiivinen hyvinvointi otetaan selitettäväksi muuttujaksi. Selittävinä muuttujina toimivat mikro- tai makrotaloudelliset ilmiöt.

Tutkielman johtopäätöksenä on, että onnellisuustutkimuksen mukaan julkishyödykkeiden optimaalinen tuotannon taso on suurempi kuin mitä julkisen valinnan teoriat saavat aikaiseksi. Tämä voi johtua siitä, että onnellisuustutkimus ei ota huomioon kuluttajien maksukykyä budjettirajoitteen muodossa. Tutkielmassa on myös esitelty kriteereitä ja mallinnusta julkisen valinnan teorioiden paremmalle hyödyn mallintamiselle.

Avainsanat: julkishyödykkeet, julkisen valinnan teoriat, onnellisuustutkimus, subjektiivinen hyvinvointi