"Kansakuntana olemme puolemme valinneet" -Nationalististen uhkakuvien tarkastelua Euroopan unionin laajenemiseen ja syvenemiseen liittyvissä eduskuntakeskusteluissa Suomessa vuosina 1994-2006

Abstract

Tämän Pro gradu –tutkielman tarkoitus on tarkastella nationalismia poliittis-taloudellis-kulttuurisena ilmiönä. Tutkielmassa selvitetään ensinnäkin nationalismi ja kansakunta –käsitteiden historiaa ja niiden liittymistä yhteiskuntien teollistumiseen ja modernisaatioon. Toiseksi, tutkielman tarkoitus on tapaustutkimuksen avulla analysoida, minkälaisia nationalistisiksi määriteltävissä olevia uhkakuvia liittyy kansallisvaltioon, joka on muuttumassa maantieteellisesti ja taloudellis-poliittisesti tarkkaan rajatusta yksiköstä osaksi suurempaa ylikansallista kokonaisuutta. Varsinaisessa analyysissä käytetään Suomen eduskunnassa käytyjä keskusteluja vuosilta 1994-2006 liittyen Suomen liittymiseen Euroopan unionin Talous- ja rahaliittoon, Schengenin sopimuksiin sekä EU:n perustuslaillisen sopimuksen ratifioimiseen.

Työn teoreettinen viitekehys pohjautuu pitkälti Eric Hobsbawmin, Ernest Gellnerin ja Benedict Andersonin ajatuksiin nationalismista 1800-luvun lopulla alkaneeseen modernisaatioon kiinteästi liittyvänä ilmiönä. Tämän lisäksi nationalismia tarkastellaan myös ajallisesti rajattomammasta näkökulmasta, joka korostaa kansallisten identiteettien ja myyttien merkitystä kansakuntien ja kansallisvaltioiden synnylle. Kolmas näkökulma pohtii nationalismia modernin jälkeen, keskittyen erityisesti kansallisten identiteettien asemaan kansakunnissa, jotka osallistuvat globalisaatioksi kutsuttuun ilmiöön.

Nationalismi ei ole juurtunut ihmisluontoon vaan se muodostaa tiettyyn ympäristöön sopivan sosiaalisen järjestyksen. Nationalismi on osin vastannut maallistuvien yhteiskuntien kysymyksiin elämästä ja kuolemasta, koska se on tehnyt menneisyydestä ikivanhaa ja ikimuistoista sekä samalla tulevaisuuteen ikuisesti jatkuvaa. Nationalismi ei kuitenkaan ole ikuinen, vuosisatoja kestävä ilmiö, vaan sen luonteeseen kuuluu tietynlainen aktivoituminen sellaisissa tilanteissa, joissa nationalismin kivijalka, kansakunta, on jollain tapaa uhattuna.

Eduskuntakeskusteluja analysoidaan Kirsi Juhilan jatkuvasti muuttuvien kulttuuristen kehien mallin avulla keskittyen uhkakuviin, joita eduskuntakeskusteluissa syntyy. Diskurssien keskiössä on kansallisvaltioiden olemassaoloa uhkaava mahdollinen Euroopan liittovaltio. Sen ympärille muodostuu eri keskusteluista kontekstikehiä, jotka ovat: itsemääräämisoikeuden kaventuminen, markkinavoimat ja epädemokraattinen EU vastaan suomalainen demokratia, kansallisten symbolien häviäminen, hyvinvointivaltion rapistuminen, kansainvälinen rikollisuus ja ei-toivotut siirtolaiset sekä Suomen alueellinen kahtiajako. Uhkakuvissa korostui kansallisen itsemääräämisoikeuden kaventuminen erityisesti talouspolitiikassa. Talouspoliittisen päätöksenteon osittainen siirtyminen Euroopan unionin elimille aiheutti pelkoja verotuksen harmonisointipaineista, joiden epäiltiin taas johtavan hyvinvointivaltion tulopohjan rapistumiseen ja sitä kautta hyvinvointipalveluiden alasajoon. Tällaisen kehityksen taas pelättiin johtavan Suomen alueelliseen kahtiajakoon ja kansalaisten jakautumiseen hyvinvoiviin ja syrjäytyneisiin. Toinen erityisesti esiin noussut seikka oli se, että päätösvallan luovuttaminen ylikansallisille päätöksentekoelimille esimerkiksi talouspolitiikassa, johtaisi pitkällä aikavälillä suvereniteetin kaventumiseen myös esimerkiksi ulko-, turvallisuus- ja sisäpolitiikassa.

Asiasanat: Nationalismi, uhkakuvat, Euroopan unioni, Suomi