Aivojen verenkierronhäiriö (AVH) -yhdyshenkilön verkostoituva työ
ALIN, TARJA (2008)
2008
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18988
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18988
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli tuottaa tietoa aivojen verenkierronhäiriö (AVH) -yhdys-henkilön työstä AVH-yhdyshenkilöiden ja heidän nimeämiensä yhteistyökumppaneiden näkökulmista. Tutkielman tehtävänä oli kuvata yhdyshenkilön työtä ja sen kehittymistä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja kuvaileva. Tutkimusaineisto kerättiin teema-haastattelulla yhdeksältä (n=9) yhdyshenkilöltä ja kahdelta (n=2) heidän nimeämältään yhteistyökumppanilta kolmen sairaanhoitopiirin alueelta erikoissairaanhoidon ja perus-terveydenhuollon avo- ja laitoshoidon toimipisteistä. Tutkimusaineosto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysillä.
AVH-yhdyshenkilön työ on verkostoitunut osaksi AVH-potilaan hoito ja palveluketjua. Tässä tutkimuksessa aivojen AVH-yhdyshenkilön työtä ja sen kehittymistä ilmennettiin AVH-yhdyshenkilön työn lähtökohtien, AVH-yhdyshenkilön verkostoitumisen ja AVH-yhdyshenkilön työn kehittämishaasteiden avulla. Yhdyshenkilön työn lähtökohtina voitiin pitää AVH-potilaan hoitokäytäntöjen muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä, muutosten vaikutuksia ja tieto potilaan ja hänen perheensä selviytymisestä. AVH-potilaan hoitokäytäntöjen muutokset kuvattiin muutoksiksi potilaan hoidon porrastuksessa ja käännekohdiksi potilaan hoidossa. Hoitokäytäntöjen muutokset ovat vaikuttaneet AVH-potilaan hoidon palvelurakenteeseen, AVH-potilaan ja perheen saamaan hoitoon ja AVH-potilaan hoidon ammatillisiin haasteisiin. Haastatteluaineiston mukaan aivojen verenkiertohäiriö-yhdyshenkilön verkostoituminen voitiin nimetä AVH-yhdyshenkilön hoidolliseen ja ammatilliseen verkostoitumiseen. Verkostojen toimintaa kuvattiin niiden toimintaa ohjaavien periaatteiden, verkoston toimijoiden, tehtävien ja verkoston toimivuutta kuvaavien tekijöiden avulla. AVH-yhdyshenkilötoiminnan kehittämishaasteiksi nimettiin AVH-yhdyshenkilön työn kehittämisen näkymät ja AVH-yhdyshenkilön työn kehittämisen painopisteet. Haastateltavat asettivat AVH-yhdyshenkilötoiminnan kehittämisen näkymiksi toiveet, odotukset ja uhat. Yhdyshenkilön työn kehittämisen painopisteiksi nimettiin potilaslähtöisyys, ammatillinen osaaminen, verkostomuodot ja AVH-yhdyshenkilön työn tunnettuuden lisääminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että AVH-potilaat ja heidän perheensä eivät kohtaa AVH-yhdyshenkilöä terveydenhuollossa. Jatkossa yhdyshenkilön työtä tulee kehittää nykyistä enemmän potilas- ja perhekeskeisempään suuntaan. Lisäksi tulee tutkimuksen keinoin selvittää myös potilaiden ja perheen käsitykset AVH-yhdyshenkilön työstä. Tällä hetkellä AVH-yhdyshenkilön moninaiset taustat vaikeuttavat yhtenäisen työnkuvan muodostumista. Jatkossa tulee selvittää myös AVH-yhdyshenkilön työn ammattitaito-vaatimuksia.
Avainsanat: AVH-yhdyshenkilö, potilas, perhe, selviytyminen, yhteistyö, verkostoituminen
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja kuvaileva. Tutkimusaineisto kerättiin teema-haastattelulla yhdeksältä (n=9) yhdyshenkilöltä ja kahdelta (n=2) heidän nimeämältään yhteistyökumppanilta kolmen sairaanhoitopiirin alueelta erikoissairaanhoidon ja perus-terveydenhuollon avo- ja laitoshoidon toimipisteistä. Tutkimusaineosto analysoitiin induktiivisesti sisällönanalyysillä.
AVH-yhdyshenkilön työ on verkostoitunut osaksi AVH-potilaan hoito ja palveluketjua. Tässä tutkimuksessa aivojen AVH-yhdyshenkilön työtä ja sen kehittymistä ilmennettiin AVH-yhdyshenkilön työn lähtökohtien, AVH-yhdyshenkilön verkostoitumisen ja AVH-yhdyshenkilön työn kehittämishaasteiden avulla. Yhdyshenkilön työn lähtökohtina voitiin pitää AVH-potilaan hoitokäytäntöjen muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä, muutosten vaikutuksia ja tieto potilaan ja hänen perheensä selviytymisestä. AVH-potilaan hoitokäytäntöjen muutokset kuvattiin muutoksiksi potilaan hoidon porrastuksessa ja käännekohdiksi potilaan hoidossa. Hoitokäytäntöjen muutokset ovat vaikuttaneet AVH-potilaan hoidon palvelurakenteeseen, AVH-potilaan ja perheen saamaan hoitoon ja AVH-potilaan hoidon ammatillisiin haasteisiin. Haastatteluaineiston mukaan aivojen verenkiertohäiriö-yhdyshenkilön verkostoituminen voitiin nimetä AVH-yhdyshenkilön hoidolliseen ja ammatilliseen verkostoitumiseen. Verkostojen toimintaa kuvattiin niiden toimintaa ohjaavien periaatteiden, verkoston toimijoiden, tehtävien ja verkoston toimivuutta kuvaavien tekijöiden avulla. AVH-yhdyshenkilötoiminnan kehittämishaasteiksi nimettiin AVH-yhdyshenkilön työn kehittämisen näkymät ja AVH-yhdyshenkilön työn kehittämisen painopisteet. Haastateltavat asettivat AVH-yhdyshenkilötoiminnan kehittämisen näkymiksi toiveet, odotukset ja uhat. Yhdyshenkilön työn kehittämisen painopisteiksi nimettiin potilaslähtöisyys, ammatillinen osaaminen, verkostomuodot ja AVH-yhdyshenkilön työn tunnettuuden lisääminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että AVH-potilaat ja heidän perheensä eivät kohtaa AVH-yhdyshenkilöä terveydenhuollossa. Jatkossa yhdyshenkilön työtä tulee kehittää nykyistä enemmän potilas- ja perhekeskeisempään suuntaan. Lisäksi tulee tutkimuksen keinoin selvittää myös potilaiden ja perheen käsitykset AVH-yhdyshenkilön työstä. Tällä hetkellä AVH-yhdyshenkilön moninaiset taustat vaikeuttavat yhtenäisen työnkuvan muodostumista. Jatkossa tulee selvittää myös AVH-yhdyshenkilön työn ammattitaito-vaatimuksia.
Avainsanat: AVH-yhdyshenkilö, potilas, perhe, selviytyminen, yhteistyö, verkostoituminen