Liikearvo kansallisessa ja kansainvälisessä tilinpäätöksessä
WESTERLUND, MARI-ANNE (2008)
2008
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18981
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-18981
Tiivistelmä
Tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella osakekaupan yhteydessä syntyvän liikearvon (konserniliikearvon) kirjanpitokäsittelyä ja liikearvon vaikutuksia tilinpäätösinformaatioon vertaamalla Suomen kansallista normistoa kansainväliseen IFRS-normistoon. Hankintamenon ja nettovarallisuuden arvostamiseen ja yksilöimiseen liittyvät seikat muodostavat yhden tutkimuksen painopisteistä, koska liikearvon määrä lasketaan hankintamenon ja hankitun yrityksen nettovarallisuuden erotuksena. Toinen painopiste muodostuu liikearvon käsittelystä ja raportoinnista.
Lähdeaineisto
Tutkielman lähdeaineistona on käytetty yrityshankintaa ja liikearvoa käsittelevää kansallisesta ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja tulkintaohjeita, lisäksi on hyödynnetty laskentatoimen asiantuntijoiden julkaisemia artikkeleita ja luentomateriaaleja. Empiirisiä esimerkkejä kansainvälisen normiston soveltamisesta on poimittu kansallisten listayhtiöiden IFRS-tilinpäätöksistä ja Rahoitustarkastuksen tekemistä selvityksistä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa tarkastellaan liikearvon syntymistä laskentakäytännöittäin hankintamenolaskelman rakenteen mukaisesti: ensin tarkastellaan hankintamenon ja hankinta-ajankohdan nettovarallisuuden määrittämistä ja lopuksi tutkitaan liikearvon käsittelyä ja raportointivaatimuksia. Kansallinen, velkojien suojaan perustuva normisto muodostaa tutkimuksen viitekehyksen, jota verrataan sijoittajien näkökulmaa korostavan IFRS-normiston säännöksiin.
Tutkimustulokset
Kansallisen normiston sisältämä yrityshankintaa ja liikearvoa käsittelevä ohjeistus on merkittävästi suppeampaa IFRS-normistoon verrattuna. Silloinkin, kun tietystä aihealueesta on säädetty kirjanpitolaissa ja kirjanpitolautakunta on antanut siitä yleisohjeen, suomalainen normisto ei yleensä kata kaikkia IFRS-normistossa säädettyjä kohtia.
Hankintamenolaskelman laadintaperiaatteet ovat molemmissa normistoissa samankaltaiset, merkittäviä eroja löytyy etenkin hankintamenon ja nettovarallisuuden arvostamisesta, hankintamenon kohdentamisesta, liikearvon käsittelystä ja raportointivaatimuksista.
IFRS-normiston mukainen yrityshankinta asettaa myös yritysjohdolle uusia haasteita: kauppahinnan kohdistamisessa ja liikearvon arvonalentumistestauksessa edellytetään monia tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä ja arvioita.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella osakekaupan yhteydessä syntyvän liikearvon (konserniliikearvon) kirjanpitokäsittelyä ja liikearvon vaikutuksia tilinpäätösinformaatioon vertaamalla Suomen kansallista normistoa kansainväliseen IFRS-normistoon. Hankintamenon ja nettovarallisuuden arvostamiseen ja yksilöimiseen liittyvät seikat muodostavat yhden tutkimuksen painopisteistä, koska liikearvon määrä lasketaan hankintamenon ja hankitun yrityksen nettovarallisuuden erotuksena. Toinen painopiste muodostuu liikearvon käsittelystä ja raportoinnista.
Lähdeaineisto
Tutkielman lähdeaineistona on käytetty yrityshankintaa ja liikearvoa käsittelevää kansallisesta ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja tulkintaohjeita, lisäksi on hyödynnetty laskentatoimen asiantuntijoiden julkaisemia artikkeleita ja luentomateriaaleja. Empiirisiä esimerkkejä kansainvälisen normiston soveltamisesta on poimittu kansallisten listayhtiöiden IFRS-tilinpäätöksistä ja Rahoitustarkastuksen tekemistä selvityksistä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa tarkastellaan liikearvon syntymistä laskentakäytännöittäin hankintamenolaskelman rakenteen mukaisesti: ensin tarkastellaan hankintamenon ja hankinta-ajankohdan nettovarallisuuden määrittämistä ja lopuksi tutkitaan liikearvon käsittelyä ja raportointivaatimuksia. Kansallinen, velkojien suojaan perustuva normisto muodostaa tutkimuksen viitekehyksen, jota verrataan sijoittajien näkökulmaa korostavan IFRS-normiston säännöksiin.
Tutkimustulokset
Kansallisen normiston sisältämä yrityshankintaa ja liikearvoa käsittelevä ohjeistus on merkittävästi suppeampaa IFRS-normistoon verrattuna. Silloinkin, kun tietystä aihealueesta on säädetty kirjanpitolaissa ja kirjanpitolautakunta on antanut siitä yleisohjeen, suomalainen normisto ei yleensä kata kaikkia IFRS-normistossa säädettyjä kohtia.
Hankintamenolaskelman laadintaperiaatteet ovat molemmissa normistoissa samankaltaiset, merkittäviä eroja löytyy etenkin hankintamenon ja nettovarallisuuden arvostamisesta, hankintamenon kohdentamisesta, liikearvon käsittelystä ja raportointivaatimuksista.
IFRS-normiston mukainen yrityshankinta asettaa myös yritysjohdolle uusia haasteita: kauppahinnan kohdistamisessa ja liikearvon arvonalentumistestauksessa edellytetään monia tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä ja arvioita.