Aineettoman pääoman tehokkuus suomalaisissa pankeissa - VAIC-menetelmä

Abstract

Yritysten toimintamalli on muuttunut teollistuneissa maissa luonnon resurssien hyödyntämisestä fyysisiä resursseja hyödyntävän teollisen toiminnan kautta aineettoman pääoman hyödyntämiseen perustuvaan korkean teknologian tuotantoon. Yritysten toiminnan kansainvälistyminen, kova kilpailu globaaleilla markkinoilla ja tietointensiivisen asiantuntijatyön lisääntyminen on johtanut aineettoman pääoman merkityksen kasvuun. Modernin yrityksen tavoite on luoda mahdollisimman paljon arvoa yrityksen käytössä olevilla resursseilla. Yrityksen suorituskyky ja menestyminen perustuu arvonluonnin tehokkuuteen. Aineettoman pääoman ja aineettomien resurssien merkitys tässä arvonluontiprosessissa on olennainen ja erilaisia menetelmiä ja malleja on kehitetty aineettoman pääoman johtamista ja mittaamista varten.

Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena on mitata ja analysoida suomalaisten pankkien aineettoman pääoman tehokkuutta VAIC- (Value Added Intellectual Coefficient)-menetelmän avulla. Menetelmän mukaisen analyysin soveltamisen tuloksena saadaan tietoa pankkien kokonaistehokkuudesta ja aineettoman pääoman tehokkuudesta. Menetelmä perustuu ajatukseen, jonka mukaan yrityksen arvonluonnin tehokkuus on sitä korkeampi, mitä paremmin yrityksen resurssit – inhimillinen pääoma, rakenteellinen pääoma ja sijoitettu pääoma – on hyödynnetty. Inhimillisen pääoman tehokkuus, rakenteellisen pääoman tehokkuus ja sijoitetun (taloudellisen) pääoman tehokkuus muodostavat yhdessä yrityksen kokonaistehokkuuden, jota kuvaa VAIC-kerroin. VAIC-kerroin kuvaa, kuinka paljon lisäarvoa yritys on saanut aikaan yhdellä sijoitetulla rahallisella yksiköllä. VAIC-kertoimeen sisältyvä aineettoman pääoman tehokkuus (Intellectual Capital Efficiency, ICE) kertoo, kuinka paljon arvonlisää yritys on saanut aikaan yhdellä aineettomaan pääomaan sijoitetulla rahallisella yksiköllä.

Tämän tutkimuksen tuloksena suomalaiset pankit voitiin laittaa paremmuusjärjestykseen sekä kokonaistehokkuuden että aineettoman pääoman tehokkuuden suhteen. Aineettoman pääoman merkitys suomalaisten pankkien toiminnassa on olennainen ja tutkittujen pankkien arvonluonti perustuikin suurimmaksi osaksi aineettoman pääoman tehokkuuteen. Erityisesti inhimillisen pääoman merkitys oli suuri ja yli 80 prosenttia arvonlisästä voitiin katsoa syntyneen inhimillisen pääoman tehokkuuden seurauksena. Aineeton pääoma ja erityisesti sen osa-alueista inhimillinen pääoma ja siihen kuuluvat resurssit ovat olennaisessa asemassa suomalaisissa pankeissa arvonluonnin kannalta. Inhimilliseen pääomaan tehdyt investoinnit tuottavat suhteessa enemmän arvonlisää kuin sijoitettuun pääomaan tehdyt investoinnit suomalaisissa pankeissa.

Avainsanat: Aineeton pääoma, arvonlisä, tehokkuus, inhimillinen pääoma,

rakenteellinen pääoma