"One day, we're all gonna be running things" - Feminism in James Patterson's "Women's Murder Club" Series

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää voidaanko James Pattersonin Naisten Murhakerho – sarjaa pitää feministisenä. Pattersonin sarja tarjoaa mielenkiintoisen tutkimuskohteen, sillä sarjan päähenkilö on nainen, mikä ei ole kovin yleistä mieskirjailijoiden kirjoittamassa rikoskirjallisuudessa. Sarja sijoittuu poliisiromaanin genreen, sillä päähenkilö Lindsay Boxer työskentelee etsivänä San Franciscon poliisilaitoksen murharyhmässä. Boxerin lisäksi sarjassa on myös viisi muuta naista, joiden kanssa Boxer tekee tiivistä yhteistyötä. Naispäähenkilöt työskentelevät rikostutkinnan eri alueilla ja näin ollen he päättävät auttaa toisiaan varsinaisen rikostutkinnan ulkopuolella ja samalla heidän välilleen kehittyy lämmin ystävyys. Naispäähenkilöiden välinen ystävyys nouseekin yhdeksi sarjan keskeisistä teemoista.

Tutkimuksessani valitsin lähempään tarkasteluun neljä sarjan kirjaa: 1st to Die (2001), 3rd Degree (2004), 4th of July (2005) ja 7th Heaven (2008. Yritin selvittää esiintyykö kyseisissä kirjoissa feministisen dekkarin piirteitä tarkastelemalla kolmea teemaa, jotka olivat seksismi, naiset ja väkivalta sekä naisten ja miesten väliset suhteet. Koska tutkimuksessani tarkastelin Pattersonin sarjan feministisiä piirteitä, käytin tutkimukseni teoriakehyksenä feminististä kirjallisuuden tutkimusta. Feministinen dekkarikirjallisuus on pyrkinyt uudelleen kirjoittamaan maskuliinista dekkarigenreä ja luonut vahvoja naisetsiviä, jotka eroavat miespuolisista kollegoistaan olemalla empaattisia, turvautumalla väkivaltaan miehiä harvemmin, sekä ystävyyssuhteillaan. Feministisen dekkarikirjallisuuden keskeisiin teemoihin kuuluvat seksismi, rasismi, naisten ja väkivallan suhde, sekä homofobia.

Seksismin teema on Pattersonin sarjassa läsnä sekä päähenkilöiden, että rikosten kautta. Sarjan kaikki naispäähenkilöt työskentelevät ammateissa, jotka on perinteisesti nähty hyvin miehisinä: Boxer poliisina, Washburn kuolinsyyntutkijana, Bernhardt ja Castellano syyttäjänä sekä Thomas rikosreportterina. Näin ollen he kohtaavat seksistisiä asenteita työssään niin pomojensa kuin kollegoidensakin taholta. Rikosten kautta sarjassa käsitellään myös seksismin äärimmäistä ilmenemismuotoa naisvihana, joka aiheena sivuaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Toisena teemana tutkin kuinka naisten suhde väkivaltaan on sarjassa kuvattu. Pattersonin sarja käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka ilmenee fyysisenä, henkisenä sekä seksuaalisena väkivaltana. Sarja käsittelee myös naisten väkivallan käytön problematiikkaa eli millainen väkivalta on naisille hyväksyttävää. Pattersonin sarjassa päähenkilö kohtaa väkivaltaa työssään päivittäin ja joutuu myös turvautumaan fyysiseen väkivaltaan puolustaessaan itseään.

Kolmantena teemana tarkastelin päähenkilöiden sosiaalisia suhteita. Feministinen naisetsivä on usein naimaton tai eronnut ja hyvin itsenäinen, mutta hänellä on myös romanttisia suhteita. Myös Boxer on eronnut ja hänellä on sarjan aikana useita miessuhteita. Boxer kuitenkin kokee vakituisen parisuhteen olevan osittain uhka hänen itsenäisyydelleen, mutta toisaalta hän kaipaa läheisyyttä toisen ihmisen kanssa. Sarjan muista naispäähenkilöistä osa on naimisissa ja osa naimattomia ja

näin ollen sarjan mukaan nainen voi olla halutessaan naimaton ja itsenäinen tai saada sekä menestyvän uran ja perheen.

Miesetsivät ovat perinteisesti olleet yksinäisiä toiminnan miehiä, kun taas feministisillä naisetsivillä on yleensä jonkilainen sosiaalinen tukiverkosto, joka estää heitä olemasta täysin vailla sosiaalisia suhteita. Tämä tukiverkko koostuu useimmiten toisista naisista, jotka voivat olla taustoiltaan hyvinkin erilaisia. Tällainen feministinen solidaarisuus ja verkostoituminen on hyvin tyypillistä feministisessä dekkarikirjallisuudessa ja se on esillä myös Naisten Murhakerho – sarjassa. Kaiken kaikkiaan Pattersonin sarjaa voidaan pitää feministisenä, sillä se käsittelee useita feministisessä dekkarikirjallisuudessa esiintyviä tyypillisiä teemoja.

Asiasanat: Patterson, dekkarikirjallisuus, feminismi, väkivalta, seksismi, naisten välinen ystävyys